Jump to content

ystävä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *üstävä, further origin unknown, but cognate with Livvi ystävy and Ingrian ystävä. Theories include a reduction of the present passive participle of *üskätä (to embrace, such verb is not attested), present active participle of *üstää (to want) (also unattested, < Germanic *wunskijaną; per Koivulehto),[1] or a front vowel variant of *ustava (compare Estonian ustav (loyal, faithful)), a present passive participle of the consonant stem *usk- related to usko (per Saarikivi).[2]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈystæʋæ/, [ˈys̠tæʋæ]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ystæʋæ
  • Hyphenation(key): ys‧tä‧vä

Noun

[edit]

ystävä

  1. (close) friend
  2. (in compounds + genitive) -phile, admirer, enthusiast
    Synonyms: -fiili, (informal) diggailija, fani
    kahvinystäväcoffee lover
    kulttuurinystäväculture enthusiast
    musiikinystävämusicophile
    viininystäväoenophile

Usage notes

[edit]

ystävä is used for intimate, longterm friends and is in contrast with kaveri (friend, pal).

Declension

[edit]
Inflection of ystävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ystävä ystävät
genitive ystävän ystävien
partitive ystävää ystäviä
illative ystävään ystäviin
singular plural
nominative ystävä ystävät
accusative nom. ystävä ystävät
gen. ystävän
genitive ystävän ystävien
ystäväin rare
partitive ystävää ystäviä
inessive ystävässä ystävissä
elative ystävästä ystävistä
illative ystävään ystäviin
adessive ystävällä ystävillä
ablative ystävältä ystäviltä
allative ystävälle ystäville
essive ystävänä ystävinä
translative ystäväksi ystäviksi
abessive ystävättä ystävittä
instructive ystävin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ystävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ystäväni ystäväni
accusative nom. ystäväni ystäväni
gen. ystäväni
genitive ystäväni ystävieni
ystäväini rare
partitive ystävääni ystäviäni
inessive ystävässäni ystävissäni
elative ystävästäni ystävistäni
illative ystävääni ystäviini
adessive ystävälläni ystävilläni
ablative ystävältäni ystäviltäni
allative ystävälleni ystävilleni
essive ystävänäni ystävinäni
translative ystäväkseni ystävikseni
abessive ystävättäni ystävittäni
instructive
comitative ystävineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ystäväsi ystäväsi
accusative nom. ystäväsi ystäväsi
gen. ystäväsi
genitive ystäväsi ystäviesi
ystäväisi rare
partitive ystävääsi ystäviäsi
inessive ystävässäsi ystävissäsi
elative ystävästäsi ystävistäsi
illative ystävääsi ystäviisi
adessive ystävälläsi ystävilläsi
ablative ystävältäsi ystäviltäsi
allative ystävällesi ystävillesi
essive ystävänäsi ystävinäsi
translative ystäväksesi ystäviksesi
abessive ystävättäsi ystävittäsi
instructive
comitative ystävinesi

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Koivulehto, Jorma. ehkä ja ehto, yskä ja ystävä. SUST 82 (1989) pp. 171-192
  2. ^ Saarikivi, Janne. ystävästä, uskosta ja vokaaleista. SUST 259 (2010) pp. 249-263

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *üstävä, of unknown further etymology. Cognates include Finnish ystävä and Livvi ystävy.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

ystävä

  1. friend
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 52:
      Lenin oli meijen käyttäjä, opettaja, ystävä.
      Lenin was our leader, teacher, friend.

Declension

[edit]
Declension of ystävä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative ystävä ystävät
genitive ystävän ystäviin
partitive ystävää ystäviä
illative ystävää ystävii
inessive ystävääs ystäviis
elative ystäväst ystävist
allative ystävälle ystäville
adessive ystävääl ystäviil
ablative ystävält ystävilt
translative ystäväks ystäviks
essive ystävännä, ystävään ystävinnä, ystäviin
exessive1) ystävänt ystävint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Fedor Tumansky (1790) “истава”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 703
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 694