yletä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

ylenemässä

—

elative

ylenemästä

—

illative

ylenemään

—

adessive

ylenemällä

—

abessive

ylenemättä

—

instructive

ylenemän

ylettämän

4th³

verbal noun

yleneminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	ylenemäisilläni	ylenemäisillämme
2nd	ylenemäisilläsi	ylenemäisillänne
3rd	ylenemäisillään ylenemäisillänsä

Derived terms

Etymology 2

Verb

yletä

inflection of ylettää:

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ülä-. Cognate with Finnish yletä.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈyletæ/, [ˈylʲe̞t]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈyletæ/, [ˈyle̞d̥æ]
Rhymes: -ylet, -yletæ
Hyphenation: y‧le‧tä

Verb

yletä

(intransitive) to rise
(intransitive) to get up
(intransitive) to grow
- 1915, Volmari Porkka, quoting Kati-akka, “1139. Soikkola, Väärnoja, III1”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[2], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
  Miksei kasva meijen kagrat, // Rukkiit ei ylös ylleene,
  Why don't our oats grow, // [Why] don't the ryes grow upwards,

Conjugation

Conjugation of yletä (type 15/valeta, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ylenen	en ylene	1st singular	oon ylent, oon ylennyt	en oo ylent, en oo ylennyt
2nd singular	ylenet	et ylene	2nd singular	oot ylent, oot ylennyt	et oo ylent, et oo ylennyt
3rd singular	ylenöö	ei ylene	3rd singular	ono ylent, ono ylennyt	ei oo ylent, ei oo ylennyt
1st plural	ylenemmä	emmä ylene	1st plural	oomma ylenneet	emmä oo ylenneet
2nd plural	ylenettä	että ylene	2nd plural	ootta ylenneet	että oo ylenneet
3rd plural	ylenööt¹⁾, ylenevät²⁾, yletää	evät ylene, ei yletä	3rd plural	ovat ylenneet	evät oo ylenneet, ei oo yletty
impersonal	yletää	ei yletä	impersonal	ono yletty	ei oo yletty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ylenin	en ylent, en ylennyt	1st singular	olin ylent, olin ylennyt	en olt ylent, en olt ylennyt
2nd singular	ylenit	et ylent, et ylennyt	2nd singular	olit ylent, olit ylennyt	et olt ylent, et olt ylennyt
3rd singular	yleni	ei ylent, ei ylennyt	3rd singular	oli ylent, oli ylennyt	ei olt ylent, ei olt ylennyt
1st plural	ylenimmä	emmä ylenneet	1st plural	olimma ylenneet	emmä olleet ylenneet
2nd plural	ylenittä	että ylenneet	2nd plural	olitta ylenneet	että olleet ylenneet
3rd plural	yleniit¹⁾, ylenivät²⁾, ylettii	evät ylenneet, ei yletty	3rd plural	olivat ylenneet	evät olleet ylenneet, ei olt yletty
impersonal	ylettii	ei yletty	impersonal	oli yletty	ei olt yletty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ylenisin	en ylenis	1st singular	olisin ylent, olisin ylennyt	en olis ylent, en olis ylennyt
2nd singular	ylenisit, yleniist¹⁾	et ylenis	2nd singular	olisit ylent, olisit ylennyt	et olis ylent, et olis ylennyt
3rd singular	ylenis	ei ylenis	3rd singular	olis ylent, olis ylennyt	ei olis ylent, ei olis ylennyt
1st plural	ylenisimmä	emmä ylenis	1st plural	olisimma ylenneet	emmä olis ylenneet
2nd plural	ylenisittä	että ylenis	2nd plural	olisitta ylenneet	että olis ylenneet
3rd plural	ylenisiit¹⁾, ylenisivät²⁾, ylettäis	evät ylenis, ei ylettäis	3rd plural	olisivat ylenneet	evät olis ylenneet, ei olis yletty
impersonal	ylettäis	ei ylettäis	impersonal	olis yletty	ei olis yletty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ylene	elä ylene	2nd singular	oo ylent, oo ylennyt	elä oo ylent, elä oo ylennyt
3rd singular	yletköö	elköö yletkö	3rd singular	olkoo ylent, olkoo ylennyt	elköö olko ylent, elköö olko ylennyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	yletkää	elkää yletkö	2nd plural	olkaa ylenneet	elkää olko ylenneet
3rd plural	yletkööt	elkööt yletkö, elköö ylettäkö	3rd plural	olkoot ylenneet	elkööt olko ylenneet, elköö olko yletty
impersonal	ylettäkköö	elköö ylettäkö	impersonal	olkoo yletty	elköö olko yletty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ylenen	en ylene
2nd singular	ylenet	et ylene
3rd singular	ylenöö	ei ylene
1st plural	ylenemmä	emmä ylene
2nd plural	ylenettä	että ylene
3rd plural	ylenööt	evät ylene, ei ylettäne
impersonal	ylettännöö	ei ylettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		yletä	present	ylenevä	ylettävä
2nd	inessive	yletees	past	ylent, ylennyt	yletty
2nd	instructive	yleten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (yletkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ylenömmää
	inessive	ylenömäs
	elative	ylenömäst
	abessive	ylenömätä
4th	nominative	ylenömiin
	partitive	ylenömistä, ylenömist

Synonyms

(to rise): noissa, korota, kohota
(to get up): noissa
(to grow): kasvaa

Derived terms

ylentää

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 691

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Etymology 2

Verb

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

References