yksikkö

Finnish

yksi (“one”) +‎ -ikkö. The grammatical sense first used by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1836.

yksikkö

Inflection of yksikkö (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		yksikkö	yksiköt
genitive		yksikön	yksikköjen yksiköiden yksiköitten
partitive		yksikköä	yksikköjä yksiköitä
illative		yksikköön	yksikköihin yksiköihin
		singular	plural
nominative		yksikkö	yksiköt
accusative	nom.	yksikkö	yksiköt
accusative	gen.	yksikön	yksiköt
genitive		yksikön	yksikköjen yksiköiden yksiköitten
partitive		yksikköä	yksikköjä yksiköitä
inessive		yksikössä	yksiköissä
elative		yksiköstä	yksiköistä
illative		yksikköön	yksikköihin yksiköihin
adessive		yksiköllä	yksiköillä
ablative		yksiköltä	yksiköiltä
allative		yksikölle	yksiköille
essive		yksikkönä	yksikköinä
translative		yksiköksi	yksiköiksi
abessive		yksiköttä	yksiköittä
instructive		—	yksiköin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yksikkö (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		yksikköni	yksikköni
accusative	nom.	yksikköni	yksikköni
accusative	gen.	yksikköni	yksikköni
genitive		yksikköni	yksikköjeni yksiköideni yksiköitteni
partitive		yksikköäni	yksikköjäni yksiköitäni
inessive		yksikössäni	yksiköissäni
elative		yksiköstäni	yksiköistäni
illative		yksikkööni	yksikköihini yksiköihini
adessive		yksikölläni	yksiköilläni
ablative		yksiköltäni	yksiköiltäni
allative		yksikölleni	yksiköilleni
essive		yksikkönäni	yksikköinäni
translative		yksikökseni	yksiköikseni
abessive		yksiköttäni	yksiköittäni
instructive		—	—
comitative		—	yksikköineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		yksikkösi	yksikkösi
accusative	nom.	yksikkösi	yksikkösi
accusative	gen.	yksikkösi	yksikkösi
genitive		yksikkösi	yksikköjesi yksiköidesi yksiköittesi
partitive		yksikköäsi	yksikköjäsi yksiköitäsi
inessive		yksikössäsi	yksiköissäsi
elative		yksiköstäsi	yksiköistäsi
illative		yksikköösi	yksikköihisi yksiköihisi
adessive		yksikölläsi	yksiköilläsi
ablative		yksiköltäsi	yksiköiltäsi
allative		yksiköllesi	yksiköillesi
essive		yksikkönäsi	yksikköinäsi
translative		yksiköksesi	yksiköiksesi
abessive		yksiköttäsi	yksiköittäsi
instructive		—	—
comitative		—	yksikköinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		yksikkömme	yksikkömme
accusative	nom.	yksikkömme	yksikkömme
accusative	gen.	yksikkömme	yksikkömme
genitive		yksikkömme	yksikköjemme yksiköidemme yksiköittemme
partitive		yksikköämme	yksikköjämme yksiköitämme
inessive		yksikössämme	yksiköissämme
elative		yksiköstämme	yksiköistämme
illative		yksikköömme	yksikköihimme yksiköihimme
adessive		yksiköllämme	yksiköillämme
ablative		yksiköltämme	yksiköiltämme
allative		yksiköllemme	yksiköillemme
essive		yksikkönämme	yksikköinämme
translative		yksiköksemme	yksiköiksemme
abessive		yksiköttämme	yksiköittämme
instructive		—	—
comitative		—	yksikköinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		yksikkönne	yksikkönne
accusative	nom.	yksikkönne	yksikkönne
accusative	gen.	yksikkönne	yksikkönne
genitive		yksikkönne	yksikköjenne yksiköidenne yksiköittenne
partitive		yksikköänne	yksikköjänne yksiköitänne
inessive		yksikössänne	yksiköissänne
elative		yksiköstänne	yksiköistänne
illative		yksikköönne	yksikköihinne yksiköihinne
adessive		yksiköllänne	yksiköillänne
ablative		yksiköltänne	yksiköiltänne
allative		yksiköllenne	yksiköillenne
essive		yksikkönänne	yksikköinänne
translative		yksiköksenne	yksiköiksenne
abessive		yksiköttänne	yksiköittänne
instructive		—	—
comitative		—	yksikköinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		yksikkönsä	yksikkönsä
accusative	nom.	yksikkönsä	yksikkönsä
accusative	gen.	yksikkönsä	yksikkönsä
genitive		yksikkönsä	yksikköjensä yksiköidensä yksiköittensä
partitive		yksikköään yksikköänsä	yksikköjään yksiköitään yksikköjänsä yksiköitänsä
inessive		yksikössään yksikössänsä	yksiköissään yksiköissänsä
elative		yksiköstään yksiköstänsä	yksiköistään yksiköistänsä
illative		yksikköönsä	yksikköihinsä yksiköihinsä
adessive		yksiköllään yksiköllänsä	yksiköillään yksiköillänsä
ablative		yksiköltään yksiköltänsä	yksiköiltään yksiköiltänsä
allative		yksikölleen yksiköllensä	yksiköilleen yksiköillensä
essive		yksikkönään yksikkönänsä	yksikköinään yksikköinänsä
translative		yksikökseen yksiköksensä	yksiköikseen yksiköiksensä
abessive		yksiköttään yksiköttänsä	yksiköittään yksiköittänsä
instructive		—	—
comitative		—	yksikköineen yksikköinensä

compounds

From yks (“one”) +‎ -ikkö. Akin to Finnish yksikkö.

yksikkö

unit (of measure)
(grammar) singular
(arithmetic) one (ones digit)
- 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 42:
  Jos cislaas ei oo yksikköjä, kymmenikköjä tali satoja, siis heijen sihal kirjutettaa nolli.
  When a number doesn't have ones, tens or hundreds, then on their position a zero is written.

Declension of yksikkö (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	yksikkö	yksiköt
genitive	yksikön	yksikköin, yksikkölöin
partitive	yksikköä	yksikköjä, yksikkölöjä
illative	yksikköö	yksikköihe, yksikkölöihe
inessive	yksiköös	yksiköis, yksikkölöis
elative	yksiköst	yksiköist, yksikkölöist
allative	yksikölle	yksiköille, yksikkölöille
adessive	yksikööl	yksiköil, yksikkölöil
ablative	yksikölt	yksiköilt, yksikkölöilt
translative	yksiköks	yksiköiks, yksikkölöiks
essive	yksikkönnä, yksikköön	yksikköinnä, yksikkölöinnä, yksikköin, yksikkölöin
exessive¹⁾	yksikkönt	yksikköint, yksikkölöint
¹⁾ obsolete ^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the comitative** is formed by adding the suffix -ka^? or -kä^? to the genitive.

V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 37
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 690