pittuusyksikkö

Ingrian

Etymology

From pittuus (“length”) +‎ yksikkö (“unit”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpituːsˌyksikːø/, [ˈpitːuz̠ˌyks̠əkːø̞̥̆]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpituːsˌyksikːøi̯/, [ˈpitˑuːʒˌykʃikːø̞i̯]
• Rhymes: -yksikːø, -yksikːøi̯
• Hyphenation: pit‧tuus‧yk‧sik‧kö

Noun

pittuusyksikkö

1. unit of length
   • 1937, N. S. Popova, translated by Mihailov and D. I. Efimov, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Toiset pittuusyksiköt ovat siottu metranka sil viisii:

     The other units of length are related to the metre as follows:

Declension

Declension of pittuusyksikkö (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	pittuusyksikkö	pittuusyksiköt
genitive	pittuusyksikön	pittuusyksikköin, pittuusyksikkölöin
partitive	pittuusyksikköä	pittuusyksikköjä, pittuusyksikkölöjä
illative	pittuusyksikköö	pittuusyksikköihe, pittuusyksikkölöihe
inessive	pittuusyksiköös	pittuusyksiköis, pittuusyksikkölöis
elative	pittuusyksiköst	pittuusyksiköist, pittuusyksikkölöist
allative	pittuusyksikölle	pittuusyksiköille, pittuusyksikkölöille
adessive	pittuusyksikööl	pittuusyksiköil, pittuusyksikkölöil
ablative	pittuusyksikölt	pittuusyksiköilt, pittuusyksikkölöilt
translative	pittuusyksiköks	pittuusyksiköiks, pittuusyksikkölöiks
essive	pittuusyksikkönnä, pittuusyksikköön	pittuusyksikköinnä, pittuusyksikkölöinnä, pittuusyksikköin, pittuusyksikkölöin
exessive1)	pittuusyksikkönt	pittuusyksikköint, pittuusyksikkölöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.