Jump to content

vuorottaa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vuoro +‎ -ttaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋuo̯rotːɑːˣ/, [ˈʋuo̞̯ro̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -uorotːɑː
  • Hyphenation(key): vuo‧rot‧taa

Verb

[edit]

vuorottaa

  1. (transitive) to schedule
  2. (transitive) to act as a substitute, stand in (for someone)

Conjugation

[edit]
Inflection of vuorottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorotan en vuorota 1st sing. olen vuorottanut en ole vuorottanut
2nd sing. vuorotat et vuorota 2nd sing. olet vuorottanut et ole vuorottanut
3rd sing. vuorottaa ei vuorota 3rd sing. on vuorottanut ei ole vuorottanut
1st plur. vuorotamme emme vuorota 1st plur. olemme vuorottaneet emme ole vuorottaneet
2nd plur. vuorotatte ette vuorota 2nd plur. olette vuorottaneet ette ole vuorottaneet
3rd plur. vuorottavat eivät vuorota 3rd plur. ovat vuorottaneet eivät ole vuorottaneet
passive vuorotetaan ei vuoroteta passive on vuorotettu ei ole vuorotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorotin en vuorottanut 1st sing. olin vuorottanut en ollut vuorottanut
2nd sing. vuorotit et vuorottanut 2nd sing. olit vuorottanut et ollut vuorottanut
3rd sing. vuorotti ei vuorottanut 3rd sing. oli vuorottanut ei ollut vuorottanut
1st plur. vuorotimme emme vuorottaneet 1st plur. olimme vuorottaneet emme olleet vuorottaneet
2nd plur. vuorotitte ette vuorottaneet 2nd plur. olitte vuorottaneet ette olleet vuorottaneet
3rd plur. vuorottivat eivät vuorottaneet 3rd plur. olivat vuorottaneet eivät olleet vuorottaneet
passive vuorotettiin ei vuorotettu passive oli vuorotettu ei ollut vuorotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorottaisin en vuorottaisi 1st sing. olisin vuorottanut en olisi vuorottanut
2nd sing. vuorottaisit et vuorottaisi 2nd sing. olisit vuorottanut et olisi vuorottanut
3rd sing. vuorottaisi ei vuorottaisi 3rd sing. olisi vuorottanut ei olisi vuorottanut
1st plur. vuorottaisimme emme vuorottaisi 1st plur. olisimme vuorottaneet emme olisi vuorottaneet
2nd plur. vuorottaisitte ette vuorottaisi 2nd plur. olisitte vuorottaneet ette olisi vuorottaneet
3rd plur. vuorottaisivat eivät vuorottaisi 3rd plur. olisivat vuorottaneet eivät olisi vuorottaneet
passive vuorotettaisiin ei vuorotettaisi passive olisi vuorotettu ei olisi vuorotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vuorota älä vuorota 2nd sing.
3rd sing. vuorottakoon älköön vuorottako 3rd sing. olkoon vuorottanut älköön olko vuorottanut
1st plur. vuorottakaamme älkäämme vuorottako 1st plur.
2nd plur. vuorottakaa älkää vuorottako 2nd plur.
3rd plur. vuorottakoot älkööt vuorottako 3rd plur. olkoot vuorottaneet älkööt olko vuorottaneet
passive vuorotettakoon älköön vuorotettako passive olkoon vuorotettu älköön olko vuorotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorottanen en vuorottane 1st sing. lienen vuorottanut en liene vuorottanut
2nd sing. vuorottanet et vuorottane 2nd sing. lienet vuorottanut et liene vuorottanut
3rd sing. vuorottanee ei vuorottane 3rd sing. lienee vuorottanut ei liene vuorottanut
1st plur. vuorottanemme emme vuorottane 1st plur. lienemme vuorottaneet emme liene vuorottaneet
2nd plur. vuorottanette ette vuorottane 2nd plur. lienette vuorottaneet ette liene vuorottaneet
3rd plur. vuorottanevat eivät vuorottane 3rd plur. lienevät vuorottaneet eivät liene vuorottaneet
passive vuorotettaneen ei vuorotettane passive lienee vuorotettu ei liene vuorotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vuorottaa present vuorottava vuorotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorottaakseni vuorottaaksemme
2nd vuorottaaksesi vuorottaaksenne
3rd vuorottaakseen
vuorottaaksensa
past vuorottanut vuorotettu
2nd inessive2 vuorottaessa vuorotettaessa agent4 vuorottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorottaessani vuorottaessamme
2nd vuorottaessasi vuorottaessanne
3rd vuorottaessaan
vuorottaessansa
negative vuorottamaton
instructive vuorottaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vuorottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vuorottamassa
elative vuorottamasta
illative vuorottamaan
adessive vuorottamalla
abessive vuorottamatta
instructive vuorottaman vuorotettaman
4th3 verbal noun vuorottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorottamaisillani vuorottamaisillamme
2nd vuorottamaisillasi vuorottamaisillanne
3rd vuorottamaisillaan
vuorottamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]