Jump to content

vitkailla

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vitka +‎ -illa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋitkɑi̯lːɑˣ/, [ˈʋit̪kɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -itkɑilːɑ
  • Hyphenation(key): vit‧kail‧la

Verb

[edit]

vitkailla

  1. Synonym of vitkastella

Conjugation

[edit]
Inflection of vitkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vitkailen en vitkaile 1st sing. olen vitkaillut en ole vitkaillut
2nd sing. vitkailet et vitkaile 2nd sing. olet vitkaillut et ole vitkaillut
3rd sing. vitkailee ei vitkaile 3rd sing. on vitkaillut ei ole vitkaillut
1st plur. vitkailemme emme vitkaile 1st plur. olemme vitkailleet emme ole vitkailleet
2nd plur. vitkailette ette vitkaile 2nd plur. olette vitkailleet ette ole vitkailleet
3rd plur. vitkailevat eivät vitkaile 3rd plur. ovat vitkailleet eivät ole vitkailleet
passive vitkaillaan ei vitkailla passive on vitkailtu ei ole vitkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vitkailin en vitkaillut 1st sing. olin vitkaillut en ollut vitkaillut
2nd sing. vitkailit et vitkaillut 2nd sing. olit vitkaillut et ollut vitkaillut
3rd sing. vitkaili ei vitkaillut 3rd sing. oli vitkaillut ei ollut vitkaillut
1st plur. vitkailimme emme vitkailleet 1st plur. olimme vitkailleet emme olleet vitkailleet
2nd plur. vitkailitte ette vitkailleet 2nd plur. olitte vitkailleet ette olleet vitkailleet
3rd plur. vitkailivat eivät vitkailleet 3rd plur. olivat vitkailleet eivät olleet vitkailleet
passive vitkailtiin ei vitkailtu passive oli vitkailtu ei ollut vitkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vitkailisin en vitkailisi 1st sing. olisin vitkaillut en olisi vitkaillut
2nd sing. vitkailisit et vitkailisi 2nd sing. olisit vitkaillut et olisi vitkaillut
3rd sing. vitkailisi ei vitkailisi 3rd sing. olisi vitkaillut ei olisi vitkaillut
1st plur. vitkailisimme emme vitkailisi 1st plur. olisimme vitkailleet emme olisi vitkailleet
2nd plur. vitkailisitte ette vitkailisi 2nd plur. olisitte vitkailleet ette olisi vitkailleet
3rd plur. vitkailisivat eivät vitkailisi 3rd plur. olisivat vitkailleet eivät olisi vitkailleet
passive vitkailtaisiin ei vitkailtaisi passive olisi vitkailtu ei olisi vitkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vitkaile älä vitkaile 2nd sing.
3rd sing. vitkailkoon älköön vitkailko 3rd sing. olkoon vitkaillut älköön olko vitkaillut
1st plur. vitkailkaamme älkäämme vitkailko 1st plur.
2nd plur. vitkailkaa älkää vitkailko 2nd plur.
3rd plur. vitkailkoot älkööt vitkailko 3rd plur. olkoot vitkailleet älkööt olko vitkailleet
passive vitkailtakoon älköön vitkailtako passive olkoon vitkailtu älköön olko vitkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vitkaillen en vitkaille 1st sing. lienen vitkaillut en liene vitkaillut
2nd sing. vitkaillet et vitkaille 2nd sing. lienet vitkaillut et liene vitkaillut
3rd sing. vitkaillee ei vitkaille 3rd sing. lienee vitkaillut ei liene vitkaillut
1st plur. vitkaillemme emme vitkaille 1st plur. lienemme vitkailleet emme liene vitkailleet
2nd plur. vitkaillette ette vitkaille 2nd plur. lienette vitkailleet ette liene vitkailleet
3rd plur. vitkaillevat eivät vitkaille 3rd plur. lienevät vitkailleet eivät liene vitkailleet
passive vitkailtaneen ei vitkailtane passive lienee vitkailtu ei liene vitkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vitkailla present vitkaileva vitkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vitkaillakseni vitkaillaksemme
2nd vitkaillaksesi vitkaillaksenne
3rd vitkaillakseen
vitkaillaksensa
past vitkaillut vitkailtu
2nd inessive2 vitkaillessa vitkailtaessa agent4 vitkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vitkaillessani vitkaillessamme
2nd vitkaillessasi vitkaillessanne
3rd vitkaillessaan
vitkaillessansa
negative vitkailematon
instructive vitkaillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vitkailemassa
elative vitkailemasta
illative vitkailemaan
adessive vitkailemalla
abessive vitkailematta
instructive vitkaileman vitkailtaman
4th3 verbal noun vitkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vitkailemaisillani vitkailemaisillamme
2nd vitkailemaisillasi vitkailemaisillanne
3rd vitkailemaisillaan
vitkailemaisillansa

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]