vaikenoittaa

Ingrian

Etymology 1

From vaikene- (“to quiet down”) +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑi̯kəˌno̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑi̯ɡ̊e̞ˌno̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: vai‧ke‧noit‧taa

Verb

vaikenoittaa

1. (transitive) to calm down

Conjugation

Conjugation of vaikenoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoitan	en vaikenoita	1st singular	oon vaikenoittant, oon vaikenoittanut	en oo vaikenoittant, en oo vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoitat	et vaikenoita	2nd singular	oot vaikenoittant, oot vaikenoittanut	et oo vaikenoittant, et oo vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittaa	ei vaikenoita	3rd singular	ono vaikenoittant, ono vaikenoittanut	ei oo vaikenoittant, ei oo vaikenoittanut
1st plural	vaikenoitamma	emmä vaikenoita	1st plural	oomma vaikenoittaneet	emmä oo vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoitatta	että vaikenoita	2nd plural	ootta vaikenoittaneet	että oo vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittaat1), vaikenoittavat2), vaikenoitetaa	evät vaikenoita, ei vaikenoiteta	3rd plural	ovat vaikenoittaneet	evät oo vaikenoittaneet, ei oo vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitetaa	ei vaikenoiteta	impersonal	ono vaikenoitettu	ei oo vaikenoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoitin	en vaikenoittant, en vaikenoittanut	1st singular	olin vaikenoittant, olin vaikenoittanut	en olt vaikenoittant, en olt vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoitit	et vaikenoittant, et vaikenoittanut	2nd singular	olit vaikenoittant, olit vaikenoittanut	et olt vaikenoittant, et olt vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoitti	ei vaikenoittant, ei vaikenoittanut	3rd singular	oli vaikenoittant, oli vaikenoittanut	ei olt vaikenoittant, ei olt vaikenoittanut
1st plural	vaikenoitimma	emmä vaikenoittaneet	1st plural	olimma vaikenoittaneet	emmä olleet vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoititta	että vaikenoittaneet	2nd plural	olitta vaikenoittaneet	että olleet vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittiit1), vaikenoittivat2), vaikenoitettii	evät vaikenoittaneet, ei vaikenoitettu	3rd plural	olivat vaikenoittaneet	evät olleet vaikenoittaneet, ei olt vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettii	ei vaikenoitettu	impersonal	oli vaikenoitettu	ei olt vaikenoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoittaisin	en vaikenoittais	1st singular	olisin vaikenoittant, olisin vaikenoittanut	en olis vaikenoittant, en olis vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoittaisit, vaikenoittaist1)	et vaikenoittais	2nd singular	olisit vaikenoittant, olisit vaikenoittanut	et olis vaikenoittant, et olis vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittais	ei vaikenoittais	3rd singular	olis vaikenoittant, olis vaikenoittanut	ei olis vaikenoittant, ei olis vaikenoittanut
1st plural	vaikenoittaisimma	emmä vaikenoittais	1st plural	olisimma vaikenoittaneet	emmä olis vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoittaisitta	että vaikenoittais	2nd plural	olisitta vaikenoittaneet	että olis vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittaisiit1), vaikenoittaisivat2), vaikenoitettais	evät vaikenoittais, ei vaikenoitettais	3rd plural	olisivat vaikenoittaneet	evät olis vaikenoittaneet, ei olis vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettais	ei vaikenoitettais	impersonal	olis vaikenoitettu	ei olis vaikenoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vaikenoita	elä vaikenoita	2nd singular	oo vaikenoittant, oo vaikenoittanut	elä oo vaikenoittant, elä oo vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittakoo	elköö vaikenoittako	3rd singular	olkoo vaikenoittant, olkoo vaikenoittanut	elköö olko vaikenoittant, elköö olko vaikenoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vaikenoittakaa	elkää vaikenoittako	2nd plural	olkaa vaikenoittaneet	elkää olko vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittakoot	elkööt vaikenoittako, elköö vaikenoitettako	3rd plural	olkoot vaikenoittaneet	elkööt olko vaikenoittaneet, elköö olko vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettakkoo	elköö vaikenoitettako	impersonal	olkoo vaikenoitettu	elköö olko vaikenoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vaikenoittanen	en vaikenoittane
2nd singular	vaikenoittanet	et vaikenoittane
3rd singular	vaikenoittanoo	ei vaikenoittane
1st plural	vaikenoittanemma	emmä vaikenoittane
2nd plural	vaikenoittanetta	että vaikenoittane
3rd plural	vaikenoittanoot	evät vaikenoittane, ei vaikenoitettane
impersonal	vaikenoitettannoo	ei vaikenoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vaikenoittaa	present	vaikenoittava	vaikenoitettava
2nd	inessive	vaikenoittajees	past	vaikenoittant, vaikenoittanut	vaikenoitettu
	instructive	vaikenoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vaikenoittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vaikenoittamaa
	inessive	vaikenoittamaas
	elative	vaikenoittamast
	abessive	vaikenoittamata
4th	nominative	vaikenoittamiin
	partitive	vaikenoittamista, vaikenoittamist

Synonyms

• lepyttää

Etymology 2

From vaikene- (“to worsen”) +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑi̯kəˌno̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kenoi̯tːɑː/, [ˈʋɑi̯ɡ̊e̞ˌno̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -oi̯tːɑː
• Hyphenation: vai‧ke‧noit‧taa

Verb

vaikenoittaa

1. (transitive) to worsen

Conjugation

Conjugation of vaikenoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoitan	en vaikenoita	1st singular	oon vaikenoittant, oon vaikenoittanut	en oo vaikenoittant, en oo vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoitat	et vaikenoita	2nd singular	oot vaikenoittant, oot vaikenoittanut	et oo vaikenoittant, et oo vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittaa	ei vaikenoita	3rd singular	ono vaikenoittant, ono vaikenoittanut	ei oo vaikenoittant, ei oo vaikenoittanut
1st plural	vaikenoitamma	emmä vaikenoita	1st plural	oomma vaikenoittaneet	emmä oo vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoitatta	että vaikenoita	2nd plural	ootta vaikenoittaneet	että oo vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittaat1), vaikenoittavat2), vaikenoitetaa	evät vaikenoita, ei vaikenoiteta	3rd plural	ovat vaikenoittaneet	evät oo vaikenoittaneet, ei oo vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitetaa	ei vaikenoiteta	impersonal	ono vaikenoitettu	ei oo vaikenoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoitin	en vaikenoittant, en vaikenoittanut	1st singular	olin vaikenoittant, olin vaikenoittanut	en olt vaikenoittant, en olt vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoitit	et vaikenoittant, et vaikenoittanut	2nd singular	olit vaikenoittant, olit vaikenoittanut	et olt vaikenoittant, et olt vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoitti	ei vaikenoittant, ei vaikenoittanut	3rd singular	oli vaikenoittant, oli vaikenoittanut	ei olt vaikenoittant, ei olt vaikenoittanut
1st plural	vaikenoitimma	emmä vaikenoittaneet	1st plural	olimma vaikenoittaneet	emmä olleet vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoititta	että vaikenoittaneet	2nd plural	olitta vaikenoittaneet	että olleet vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittiit1), vaikenoittivat2), vaikenoitettii	evät vaikenoittaneet, ei vaikenoitettu	3rd plural	olivat vaikenoittaneet	evät olleet vaikenoittaneet, ei olt vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettii	ei vaikenoitettu	impersonal	oli vaikenoitettu	ei olt vaikenoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaikenoittaisin	en vaikenoittais	1st singular	olisin vaikenoittant, olisin vaikenoittanut	en olis vaikenoittant, en olis vaikenoittanut
2nd singular	vaikenoittaisit, vaikenoittaist1)	et vaikenoittais	2nd singular	olisit vaikenoittant, olisit vaikenoittanut	et olis vaikenoittant, et olis vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittais	ei vaikenoittais	3rd singular	olis vaikenoittant, olis vaikenoittanut	ei olis vaikenoittant, ei olis vaikenoittanut
1st plural	vaikenoittaisimma	emmä vaikenoittais	1st plural	olisimma vaikenoittaneet	emmä olis vaikenoittaneet
2nd plural	vaikenoittaisitta	että vaikenoittais	2nd plural	olisitta vaikenoittaneet	että olis vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittaisiit1), vaikenoittaisivat2), vaikenoitettais	evät vaikenoittais, ei vaikenoitettais	3rd plural	olisivat vaikenoittaneet	evät olis vaikenoittaneet, ei olis vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettais	ei vaikenoitettais	impersonal	olis vaikenoitettu	ei olis vaikenoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vaikenoita	elä vaikenoita	2nd singular	oo vaikenoittant, oo vaikenoittanut	elä oo vaikenoittant, elä oo vaikenoittanut
3rd singular	vaikenoittakoo	elköö vaikenoittako	3rd singular	olkoo vaikenoittant, olkoo vaikenoittanut	elköö olko vaikenoittant, elköö olko vaikenoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vaikenoittakaa	elkää vaikenoittako	2nd plural	olkaa vaikenoittaneet	elkää olko vaikenoittaneet
3rd plural	vaikenoittakoot	elkööt vaikenoittako, elköö vaikenoitettako	3rd plural	olkoot vaikenoittaneet	elkööt olko vaikenoittaneet, elköö olko vaikenoitettu
impersonal	vaikenoitettakkoo	elköö vaikenoitettako	impersonal	olkoo vaikenoitettu	elköö olko vaikenoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vaikenoittanen	en vaikenoittane
2nd singular	vaikenoittanet	et vaikenoittane
3rd singular	vaikenoittanoo	ei vaikenoittane
1st plural	vaikenoittanemma	emmä vaikenoittane
2nd plural	vaikenoittanetta	että vaikenoittane
3rd plural	vaikenoittanoot	evät vaikenoittane, ei vaikenoitettane
impersonal	vaikenoitettannoo	ei vaikenoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vaikenoittaa	present	vaikenoittava	vaikenoitettava
2nd	inessive	vaikenoittajees	past	vaikenoittant, vaikenoittanut	vaikenoitettu
	instructive	vaikenoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vaikenoittakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vaikenoittamaa
	inessive	vaikenoittamaas
	elative	vaikenoittamast
	abessive	vaikenoittamata
4th	nominative	vaikenoittamiin
	partitive	vaikenoittamista, vaikenoittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 631