tutkailla

Finnish

Etymology

tutka- +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtutkɑi̯lːɑˣ/, [ˈt̪ut̪kɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -utkɑilːɑ
• Hyphenation^(key): tut‧kail‧la

Verb

tutkailla

1. to sound, explore, study (to investigate preliminarily, to find out whether an idea is feasible)

Conjugation

Inflection of tutkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tutkailen	en tutkaile	1st sing.	olen tutkaillut	en ole tutkaillut
2nd sing.		tutkailet	et tutkaile	2nd sing.	olet tutkaillut	et ole tutkaillut
3rd sing.		tutkailee	ei tutkaile	3rd sing.	on tutkaillut	ei ole tutkaillut
1st plur.		tutkailemme	emme tutkaile	1st plur.	olemme tutkailleet	emme ole tutkailleet
2nd plur.		tutkailette	ette tutkaile	2nd plur.	olette tutkailleet	ette ole tutkailleet
3rd plur.		tutkailevat	eivät tutkaile	3rd plur.	ovat tutkailleet	eivät ole tutkailleet
passive		tutkaillaan	ei tutkailla	passive	on tutkailtu	ei ole tutkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tutkailin	en tutkaillut	1st sing.	olin tutkaillut	en ollut tutkaillut
2nd sing.		tutkailit	et tutkaillut	2nd sing.	olit tutkaillut	et ollut tutkaillut
3rd sing.		tutkaili	ei tutkaillut	3rd sing.	oli tutkaillut	ei ollut tutkaillut
1st plur.		tutkailimme	emme tutkailleet	1st plur.	olimme tutkailleet	emme olleet tutkailleet
2nd plur.		tutkailitte	ette tutkailleet	2nd plur.	olitte tutkailleet	ette olleet tutkailleet
3rd plur.		tutkailivat	eivät tutkailleet	3rd plur.	olivat tutkailleet	eivät olleet tutkailleet
passive		tutkailtiin	ei tutkailtu	passive	oli tutkailtu	ei ollut tutkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tutkailisin	en tutkailisi	1st sing.	olisin tutkaillut	en olisi tutkaillut
2nd sing.		tutkailisit	et tutkailisi	2nd sing.	olisit tutkaillut	et olisi tutkaillut
3rd sing.		tutkailisi	ei tutkailisi	3rd sing.	olisi tutkaillut	ei olisi tutkaillut
1st plur.		tutkailisimme	emme tutkailisi	1st plur.	olisimme tutkailleet	emme olisi tutkailleet
2nd plur.		tutkailisitte	ette tutkailisi	2nd plur.	olisitte tutkailleet	ette olisi tutkailleet
3rd plur.		tutkailisivat	eivät tutkailisi	3rd plur.	olisivat tutkailleet	eivät olisi tutkailleet
passive		tutkailtaisiin	ei tutkailtaisi	passive	olisi tutkailtu	ei olisi tutkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tutkaile	älä tutkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tutkailkoon	älköön tutkailko	3rd sing.	olkoon tutkaillut	älköön olko tutkaillut
1st plur.		tutkailkaamme	älkäämme tutkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tutkailkaa	älkää tutkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tutkailkoot	älkööt tutkailko	3rd plur.	olkoot tutkailleet	älkööt olko tutkailleet
passive		tutkailtakoon	älköön tutkailtako	passive	olkoon tutkailtu	älköön olko tutkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tutkaillen	en tutkaille	1st sing.	lienen tutkaillut	en liene tutkaillut
2nd sing.		tutkaillet	et tutkaille	2nd sing.	lienet tutkaillut	et liene tutkaillut
3rd sing.		tutkaillee	ei tutkaille	3rd sing.	lienee tutkaillut	ei liene tutkaillut
1st plur.		tutkaillemme	emme tutkaille	1st plur.	lienemme tutkailleet	emme liene tutkailleet
2nd plur.		tutkaillette	ette tutkaille	2nd plur.	lienette tutkailleet	ette liene tutkailleet
3rd plur.		tutkaillevat	eivät tutkaille	3rd plur.	lienevät tutkailleet	eivät liene tutkailleet
passive		tutkailtaneen	ei tutkailtane	passive	lienee tutkailtu	ei liene tutkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tutkailla		present	tutkaileva	tutkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tutkaillakseni tutkaillaksemme 2nd tutkaillaksesi tutkaillaksenne 3rd tutkaillakseen tutkaillaksensa		past	tutkaillut	tutkailtu
2nd	inessive2	tutkaillessa	tutkailtaessa	agent4	tutkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tutkaillessani tutkaillessamme 2nd tutkaillessasi tutkaillessanne 3rd tutkaillessaan tutkaillessansa		negative	tutkailematon
	instructive	tutkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	tutkailemassa	—
	elative	tutkailemasta	—
	illative	tutkailemaan	—
	adessive	tutkailemalla	—
	abessive	tutkailematta	—
	instructive	tutkaileman	tutkailtaman
4th3	verbal noun	tutkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tutkailemaisillani tutkailemaisillamme 2nd tutkailemaisillasi tutkailemaisillanne 3rd tutkailemaisillaan tutkailemaisillansa

Derived terms

• tutkailija

 

Further reading

• “tutkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03