Jump to content

tutkailija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tutkailla +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtutkɑi̯lijɑ/, [ˈt̪ut̪kɑ̝i̯ˌlijɑ̝]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Hyphenation(key): tut‧kai‧li‧ja

Noun

[edit]

tutkailija

  1. agent noun of tutkailla: one who sounds, explores

Declension

[edit]
Inflection of tutkailija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative tutkailija tutkailijat
genitive tutkailijan tutkailijoiden
tutkailijoitten
partitive tutkailijaa tutkailijoita
illative tutkailijaan tutkailijoihin
singular plural
nominative tutkailija tutkailijat
accusative nom. tutkailija tutkailijat
gen. tutkailijan
genitive tutkailijan tutkailijoiden
tutkailijoitten
tutkailijain rare
partitive tutkailijaa tutkailijoita
inessive tutkailijassa tutkailijoissa
elative tutkailijasta tutkailijoista
illative tutkailijaan tutkailijoihin
adessive tutkailijalla tutkailijoilla
ablative tutkailijalta tutkailijoilta
allative tutkailijalle tutkailijoille
essive tutkailijana tutkailijoina
translative tutkailijaksi tutkailijoiksi
abessive tutkailijatta tutkailijoitta
instructive tutkailijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tutkailija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Further reading

[edit]