tuki

See also: TUKI and tự kỉ

Cebuano

Pronunciation

• Hyphenation: tu‧ki

Noun

tuki

1. a whale shark

Verb

tuki

1. to quiz

Chamicuro

Noun

tuki

1. dung, manure

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *tuki, of unknown further origin. Cognate to Estonian tugi, Ingrian tuki, Karelian tuki, Veps tugi, Votic tugõ, and Livonian tiʼg.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈt̪uk̟i]
• Rhymes: -uki
• Hyphenation^(key): tu‧ki

Noun

tuki

1. support, strut, prop, crutch (something which supports physically)
2. support, backing, back (something which support emotionally, financially, politically, etc.)

   Jos joskus tarvitset apua, niin pyydä. Tiedät, että sinulla on minun tukeni.

   If you ever need help, just ask. You know I have your back.

3. (social) allowance, dole, benefit

   Katja nostaa tukia.

   Katja is on the dole.

   (literally, “Katja withdraws allowances.”)

4. support, evidence (something that corroborates or supports one's e.g. claims)

Declension

Inflection of tuki (Kotus type 7*D/ovi, k-∅ gradation)
nominative		tuki	tuet
genitive		tuen	tukien
partitive		tukea	tukia
illative		tukeen	tukiin
		singular	plural
nominative		tuki	tuet
accusative	nom.	tuki	tuet
	gen.	tuen
genitive		tuen	tukien
partitive		tukea	tukia
inessive		tuessa	tuissa
elative		tuesta	tuista
illative		tukeen	tukiin
adessive		tuella	tuilla
ablative		tuelta	tuilta
allative		tuelle	tuille
essive		tukena	tukina
translative		tueksi	tuiksi
abessive		tuetta	tuitta
instructive		—	tuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tuki (Kotus type 7*D/ovi, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tukeni tukeni accusative nom. tukeni tukeni gen. tukeni genitive tukeni tukieni partitive tukeani tukiani inessive tuessani tuissani elative tuestani tuistani illative tukeeni tukiini adessive tuellani tuillani ablative tueltani tuiltani allative tuelleni tuilleni essive tukenani tukinani translative tuekseni tuikseni abessive tuettani tuittani instructive — — comitative — tukineni second-person singular possessor singular plural nominative tukesi tukesi accusative nom. tukesi tukesi gen. tukesi genitive tukesi tukiesi partitive tukeasi tukiasi inessive tuessasi tuissasi elative tuestasi tuistasi illative tukeesi tukiisi adessive tuellasi tuillasi ablative tueltasi tuiltasi allative tuellesi tuillesi essive tukenasi tukinasi translative tueksesi tuiksesi abessive tuettasi tuittasi instructive — — comitative — tukinesi first-person plural possessor singular plural nominative tukemme tukemme accusative nom. tukemme tukemme gen. tukemme genitive tukemme tukiemme partitive tukeamme tukiamme inessive tuessamme tuissamme elative tuestamme tuistamme illative tukeemme tukiimme adessive tuellamme tuillamme ablative tueltamme tuiltamme allative tuellemme tuillemme essive tukenamme tukinamme translative tueksemme tuiksemme abessive tuettamme tuittamme instructive — — comitative — tukinemme second-person plural possessor singular plural nominative tukenne tukenne accusative nom. tukenne tukenne gen. tukenne genitive tukenne tukienne partitive tukeanne tukianne inessive tuessanne tuissanne elative tuestanne tuistanne illative tukeenne tukiinne adessive tuellanne tuillanne ablative tueltanne tuiltanne allative tuellenne tuillenne essive tukenanne tukinanne translative tueksenne tuiksenne abessive tuettanne tuittanne instructive — — comitative — tukinenne third-person possessor singular plural nominative tukensa tukensa accusative nom. tukensa tukensa gen. tukensa genitive tukensa tukiensa partitive tukeaan tukeansa tukiaan tukiansa inessive tuessaan tuessansa tuissaan tuissansa elative tuestaan tuestansa tuistaan tuistansa illative tukeensa tukiinsa adessive tuellaan tuellansa tuillaan tuillansa ablative tueltaan tueltansa tuiltaan tuiltansa allative tuelleen tuellensa tuilleen tuillensa essive tukenaan tukenansa tukinaan tukinansa translative tuekseen tueksensa tuikseen tuiksensa abessive tuettaan tuettansa tuittaan tuittansa instructive — — comitative — tukineen tukinensa

Derived terms

• tukea

 

compounds

• AIDS-tukikeskus
• asiakastuki
• asumistuki
• ateriatuki
• atk-tuki
• budjettituki
• elatustuki
• eläketuki
• hintatuki
• hoitotuki
• ilmatuki
• investointituki
• jalkatuki
• jousentuki
• kaarituki
• kaulatuki
• kehittämistuki
• kirjatuki
• korkotuki
• kotihoidontuki
• kotihoitotuki
• koulutustuki
• kuntoutustuki
• käsituki
• kävelytuki
• käynnistystuki
• käyttäjätuki
• laatutuki
• lapsenhoitotuki
• lehdistötuki
• leukatuki
• lopettamistuki
• luopumistuki
• maataloustuki
• maatuki
• maihinnousutukialus
• mikrotuki
• niskatuki
• nousutuki
• opintotuki
• palkkatuki
• pankkituki
• perustuki
• pizzatuki
• poikkituki
• puoluetuki
• pystytuki
• pääntuki
• päätuki
• rahatuki
• rannetuki
• ryhmätuki
• seisontatuki
• selustatuki
• sivustatuki
• taustatuki
• toimeentulotuki
• tukialue
• tukialus
• tukiansassilta
• tukiasema
• tukiasunto
• tukielinsairaus
• tukihenkilö
• tukihiukset
• tukihoito
• tukijalka
• tukijoukko
• tukijärjestelmä
• tukijärjestö
• tukikaari
• tukikahva
• tukikaitale
• tukikangas
• tukikaulus
• tukikenkä
• tukikeppi
• tukikohta
• tukikoti
• tukikudos
• tukikumi
• tukilaakeri
• tukilaite
• tukilakko
• tukiliivi
• tukilinja
• tukilista
• tukimielenosoitus
• tukimies
• tukimuoto
• tukimuuri
• tukiommel
• tukiopettaja
• tukiopetus
• tukioppilas
• tukiosa
• tukiosto
• tukipaketti
• tukipalkki
• tukipalkkio
• tukipalvelu
• tukiperhe
• tukipilari
• tukipiste
• tukipohja
• tukipultti
• tukipurje
• tukipuu
• tukipylväs
• tukipyörä
• tukiraha
• tukirakenne
• tukiranka
• tukiranko
• tukirauta
• tukirimoitus
• tukiryhmä
• tukiseiväs
• tukiside
• tukisidos
• tukisolu
• tukisolukko
• tukisukka
• tukisukkahousut
• tukiteline
• tukitoimenpide
• tukitoimi
• tukityö
• tukityöllistää
• tukivaijeri
• tukivarsi
• tukivektori
• tukiverkko
• tukiverkosto
• tukiviittoma
• tukivoima
• tulituki
• työllistämistuki
• työmarkkinatuki
• vaalituki
• valtiontuki
• vammaistuki
• veitsituki
• verotuki
• vertaistuki
• vientituki
• vinotuki
• ympäristötuki
• yritystuki

 

Further reading

• “tuki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈt̪uk̟i]
• Rhymes: -uki
• Hyphenation^(key): tu‧ki

Verb

tuki

1. third-person singular past indicative of tukea

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtukiˣ/, [ˈt̪uk̟i(ʔ)]
• Rhymes: -uki
• Hyphenation^(key): tu‧ki

Verb

tuki

1. inflection of tukkia:
   1. second-person singular present imperative
   2. second-person singular present active imperative connegative
   3. present active indicative connegative

Anagrams

• itku, kitu, kuti, tiku, ukit

Higaonon

Verb

tuki

1. to discuss

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *tuki. Cognates include Finnish tuki and Estonian tugi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈtuki]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈtuɡ̊i]
• Rhymes: -uki
• Hyphenation: tu‧ki

Noun

tuki

1. stick that is put against a haystack so it doesn't fall over

Declension

Declension of tuki (type 5/lehti, k- gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	tuki	tuet
genitive	tuen	tukkiin, tukiloin
partitive	tukkia	tukija, tukiloja
illative	tukkee	tukkii, tukiloihe
inessive	tues	tuis, tukilois
elative	tuest	tuist, tukiloist
allative	tuelle	tuille, tukiloille
adessive	tuel	tuil, tukiloil
ablative	tuelt	tuilt, tukiloilt
translative	tueks	tuiks, tukiloiks
essive	tukenna, tukkeen	tukinna, tukiloinna, tukkiin, tukiloin
exessive1)	tukent	tukint, tukiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈtuki]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtuki/, [ˈtuɡ̊i]
• Rhymes: -uki
• Hyphenation: tu‧ki

Verb

tuki

1. inflection of tukkia:
   1. present indicative connegative
   2. second-person singular imperative
   3. second-person singular imperative connegative

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 604

Maori

Etymology

From Proto-Polynesian *tuki (compare with Hawaiian kuʻi, Tongan tuki) from Proto-Austronesian *tuktuk ultimately onomatopoeic.

Verb

tuki

1. to ram, to pound, to pestle
2. to punch

   Synonyms: moto, meke

3. to bunt

Noun

tuki

1. pestle

Derived terms

• tukituki

Further reading

• “tuki” in John C. Moorfield, Te Aka: Maori–English, English–Maori Dictionary and Index, 3rd edition, Longman/Pearson Education New Zealand, 2011, →ISBN.

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtu.ki/
• Rhymes: -uki
• Syllabification: tu‧ki

Noun

tuki f

1. inflection of tuka:
   1. genitive singular
   2. nominative/accusative/vocative plural

Sakizaya

Pronunciation

• IPA^(key): /tu.ˈki/, [tu.ˈki]

Noun

tuki

1. clock; watch