suomalaistua

Finnish

Etymology

suomalaistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuo̯mɑlɑi̯stuɑˣ/, [ˈs̠uo̞̯mɑ̝ˌlɑ̝i̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑistuɑ
• Syllabification^(key): suo‧ma‧lais‧tu‧a

Verb

suomalaistua

1. (intransitive) to become Finnish

Conjugation

Inflection of suomalaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suomalaistun	en suomalaistu	1st sing.	olen suomalaistunut	en ole suomalaistunut
2nd sing.		suomalaistut	et suomalaistu	2nd sing.	olet suomalaistunut	et ole suomalaistunut
3rd sing.		suomalaistuu	ei suomalaistu	3rd sing.	on suomalaistunut	ei ole suomalaistunut
1st plur.		suomalaistumme	emme suomalaistu	1st plur.	olemme suomalaistuneet	emme ole suomalaistuneet
2nd plur.		suomalaistutte	ette suomalaistu	2nd plur.	olette suomalaistuneet	ette ole suomalaistuneet
3rd plur.		suomalaistuvat	eivät suomalaistu	3rd plur.	ovat suomalaistuneet	eivät ole suomalaistuneet
passive		suomalaistutaan	ei suomalaistuta	passive	on suomalaistuttu	ei ole suomalaistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suomalaistuin	en suomalaistunut	1st sing.	olin suomalaistunut	en ollut suomalaistunut
2nd sing.		suomalaistuit	et suomalaistunut	2nd sing.	olit suomalaistunut	et ollut suomalaistunut
3rd sing.		suomalaistui	ei suomalaistunut	3rd sing.	oli suomalaistunut	ei ollut suomalaistunut
1st plur.		suomalaistuimme	emme suomalaistuneet	1st plur.	olimme suomalaistuneet	emme olleet suomalaistuneet
2nd plur.		suomalaistuitte	ette suomalaistuneet	2nd plur.	olitte suomalaistuneet	ette olleet suomalaistuneet
3rd plur.		suomalaistuivat	eivät suomalaistuneet	3rd plur.	olivat suomalaistuneet	eivät olleet suomalaistuneet
passive		suomalaistuttiin	ei suomalaistuttu	passive	oli suomalaistuttu	ei ollut suomalaistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suomalaistuisin	en suomalaistuisi	1st sing.	olisin suomalaistunut	en olisi suomalaistunut
2nd sing.		suomalaistuisit	et suomalaistuisi	2nd sing.	olisit suomalaistunut	et olisi suomalaistunut
3rd sing.		suomalaistuisi	ei suomalaistuisi	3rd sing.	olisi suomalaistunut	ei olisi suomalaistunut
1st plur.		suomalaistuisimme	emme suomalaistuisi	1st plur.	olisimme suomalaistuneet	emme olisi suomalaistuneet
2nd plur.		suomalaistuisitte	ette suomalaistuisi	2nd plur.	olisitte suomalaistuneet	ette olisi suomalaistuneet
3rd plur.		suomalaistuisivat	eivät suomalaistuisi	3rd plur.	olisivat suomalaistuneet	eivät olisi suomalaistuneet
passive		suomalaistuttaisiin	ei suomalaistuttaisi	passive	olisi suomalaistuttu	ei olisi suomalaistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suomalaistu	älä suomalaistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suomalaistukoon	älköön suomalaistuko	3rd sing.	olkoon suomalaistunut	älköön olko suomalaistunut
1st plur.		suomalaistukaamme	älkäämme suomalaistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		suomalaistukaa	älkää suomalaistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suomalaistukoot	älkööt suomalaistuko	3rd plur.	olkoot suomalaistuneet	älkööt olko suomalaistuneet
passive		suomalaistuttakoon	älköön suomalaistuttako	passive	olkoon suomalaistuttu	älköön olko suomalaistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suomalaistunen	en suomalaistune	1st sing.	lienen suomalaistunut	en liene suomalaistunut
2nd sing.		suomalaistunet	et suomalaistune	2nd sing.	lienet suomalaistunut	et liene suomalaistunut
3rd sing.		suomalaistunee	ei suomalaistune	3rd sing.	lienee suomalaistunut	ei liene suomalaistunut
1st plur.		suomalaistunemme	emme suomalaistune	1st plur.	lienemme suomalaistuneet	emme liene suomalaistuneet
2nd plur.		suomalaistunette	ette suomalaistune	2nd plur.	lienette suomalaistuneet	ette liene suomalaistuneet
3rd plur.		suomalaistunevat	eivät suomalaistune	3rd plur.	lienevät suomalaistuneet	eivät liene suomalaistuneet
passive		suomalaistuttaneen	ei suomalaistuttane	passive	lienee suomalaistuttu	ei liene suomalaistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suomalaistua		present	suomalaistuva	suomalaistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suomalaistuakseni suomalaistuaksemme 2nd suomalaistuaksesi suomalaistuaksenne 3rd suomalaistuakseen suomalaistuaksensa		past	suomalaistunut	suomalaistuttu
2nd	inessive2	suomalaistuessa	suomalaistuttaessa	agent4	suomalaistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suomalaistuessani suomalaistuessamme 2nd suomalaistuessasi suomalaistuessanne 3rd suomalaistuessaan suomalaistuessansa		negative	suomalaistumaton
	instructive	suomalaistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	suomalaistumassa	—
	elative	suomalaistumasta	—
	illative	suomalaistumaan	—
	adessive	suomalaistumalla	—
	abessive	suomalaistumatta	—
	instructive	suomalaistuman	suomalaistuttaman
4th3	verbal noun	suomalaistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suomalaistumaisillani suomalaistumaisillamme 2nd suomalaistumaisillasi suomalaistumaisillanne 3rd suomalaistumaisillaan suomalaistumaisillansa

Derived terms

• suomalaistuttaa

 

Further reading

• “suomalaistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• aaltomaisuus