Jump to content

suomalaistua

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suomalaistaa +‎ -ua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuo̯mɑlɑi̯stuɑˣ/, [ˈs̠uo̞̯mɑ̝ˌlɑ̝i̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑistuɑ
  • Hyphenation(key): suo‧ma‧lais‧tua

Verb

[edit]

suomalaistua

  1. (intransitive) to become Finnish

Conjugation

[edit]
Inflection of suomalaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suomalaistun en suomalaistu 1st sing. olen suomalaistunut en ole suomalaistunut
2nd sing. suomalaistut et suomalaistu 2nd sing. olet suomalaistunut et ole suomalaistunut
3rd sing. suomalaistuu ei suomalaistu 3rd sing. on suomalaistunut ei ole suomalaistunut
1st plur. suomalaistumme emme suomalaistu 1st plur. olemme suomalaistuneet emme ole suomalaistuneet
2nd plur. suomalaistutte ette suomalaistu 2nd plur. olette suomalaistuneet ette ole suomalaistuneet
3rd plur. suomalaistuvat eivät suomalaistu 3rd plur. ovat suomalaistuneet eivät ole suomalaistuneet
passive suomalaistutaan ei suomalaistuta passive on suomalaistuttu ei ole suomalaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suomalaistuin en suomalaistunut 1st sing. olin suomalaistunut en ollut suomalaistunut
2nd sing. suomalaistuit et suomalaistunut 2nd sing. olit suomalaistunut et ollut suomalaistunut
3rd sing. suomalaistui ei suomalaistunut 3rd sing. oli suomalaistunut ei ollut suomalaistunut
1st plur. suomalaistuimme emme suomalaistuneet 1st plur. olimme suomalaistuneet emme olleet suomalaistuneet
2nd plur. suomalaistuitte ette suomalaistuneet 2nd plur. olitte suomalaistuneet ette olleet suomalaistuneet
3rd plur. suomalaistuivat eivät suomalaistuneet 3rd plur. olivat suomalaistuneet eivät olleet suomalaistuneet
passive suomalaistuttiin ei suomalaistuttu passive oli suomalaistuttu ei ollut suomalaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suomalaistuisin en suomalaistuisi 1st sing. olisin suomalaistunut en olisi suomalaistunut
2nd sing. suomalaistuisit et suomalaistuisi 2nd sing. olisit suomalaistunut et olisi suomalaistunut
3rd sing. suomalaistuisi ei suomalaistuisi 3rd sing. olisi suomalaistunut ei olisi suomalaistunut
1st plur. suomalaistuisimme emme suomalaistuisi 1st plur. olisimme suomalaistuneet emme olisi suomalaistuneet
2nd plur. suomalaistuisitte ette suomalaistuisi 2nd plur. olisitte suomalaistuneet ette olisi suomalaistuneet
3rd plur. suomalaistuisivat eivät suomalaistuisi 3rd plur. olisivat suomalaistuneet eivät olisi suomalaistuneet
passive suomalaistuttaisiin ei suomalaistuttaisi passive olisi suomalaistuttu ei olisi suomalaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. suomalaistu älä suomalaistu 2nd sing. — —
3rd sing. suomalaistukoon älköön suomalaistuko 3rd sing. olkoon suomalaistunut älköön olko suomalaistunut
1st plur. suomalaistukaamme älkäämme suomalaistuko 1st plur. — —
2nd plur. suomalaistukaa älkää suomalaistuko 2nd plur. — —
3rd plur. suomalaistukoot älkööt suomalaistuko 3rd plur. olkoot suomalaistuneet älkööt olko suomalaistuneet
passive suomalaistuttakoon älköön suomalaistuttako passive olkoon suomalaistuttu älköön olko suomalaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suomalaistunen en suomalaistune 1st sing. lienen suomalaistunut en liene suomalaistunut
2nd sing. suomalaistunet et suomalaistune 2nd sing. lienet suomalaistunut et liene suomalaistunut
3rd sing. suomalaistunee ei suomalaistune 3rd sing. lienee suomalaistunut ei liene suomalaistunut
1st plur. suomalaistunemme emme suomalaistune 1st plur. lienemme suomalaistuneet emme liene suomalaistuneet
2nd plur. suomalaistunette ette suomalaistune 2nd plur. lienette suomalaistuneet ette liene suomalaistuneet
3rd plur. suomalaistunevat eivät suomalaistune 3rd plur. lienevät suomalaistuneet eivät liene suomalaistuneet
passive suomalaistuttaneen ei suomalaistuttane passive lienee suomalaistuttu ei liene suomalaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suomalaistua present suomalaistuva suomalaistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suomalaistuakseni suomalaistuaksemme
2nd suomalaistuaksesi suomalaistuaksenne
3rd suomalaistuakseen
suomalaistuaksensa
past suomalaistunut suomalaistuttu
2nd inessive2 suomalaistuessa suomalaistuttaessa agent4 suomalaistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suomalaistuessani suomalaistuessamme
2nd suomalaistuessasi suomalaistuessanne
3rd suomalaistuessaan
suomalaistuessansa
negative suomalaistumaton
instructive suomalaistuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive suomalaistumassa —
elative suomalaistumasta —
illative suomalaistumaan —
adessive suomalaistumalla —
abessive suomalaistumatta —
instructive suomalaistuman suomalaistuttaman
4th3 verbal noun suomalaistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suomalaistumaisillani suomalaistumaisillamme
2nd suomalaistumaisillasi suomalaistumaisillanne
3rd suomalaistumaisillaan
suomalaistumaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=suomalaistua&oldid=78819746"