soitintaa

Finnish

Etymology 1

soitin +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoi̯tintɑːˣ/, [ˈs̠o̞i̯t̪in̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oitintɑː
• Syllabification^(key): soi‧tin‧taa

Verb

soitintaa

1. (transitive) to orchestrate (to arrange or score music for performance by an orchestra)

Conjugation

Inflection of soitintaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soitinnan	en soitinna	1st sing.	olen soitintanut	en ole soitintanut
2nd sing.		soitinnat	et soitinna	2nd sing.	olet soitintanut	et ole soitintanut
3rd sing.		soitintaa	ei soitinna	3rd sing.	on soitintanut	ei ole soitintanut
1st plur.		soitinnamme	emme soitinna	1st plur.	olemme soitintaneet	emme ole soitintaneet
2nd plur.		soitinnatte	ette soitinna	2nd plur.	olette soitintaneet	ette ole soitintaneet
3rd plur.		soitintavat	eivät soitinna	3rd plur.	ovat soitintaneet	eivät ole soitintaneet
passive		soitinnetaan	ei soitinneta	passive	on soitinnettu	ei ole soitinnettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soitinsin	en soitintanut	1st sing.	olin soitintanut	en ollut soitintanut
2nd sing.		soitinsit	et soitintanut	2nd sing.	olit soitintanut	et ollut soitintanut
3rd sing.		soitinsi	ei soitintanut	3rd sing.	oli soitintanut	ei ollut soitintanut
1st plur.		soitinsimme	emme soitintaneet	1st plur.	olimme soitintaneet	emme olleet soitintaneet
2nd plur.		soitinsitte	ette soitintaneet	2nd plur.	olitte soitintaneet	ette olleet soitintaneet
3rd plur.		soitinsivat	eivät soitintaneet	3rd plur.	olivat soitintaneet	eivät olleet soitintaneet
passive		soitinnettiin	ei soitinnettu	passive	oli soitinnettu	ei ollut soitinnettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soitintaisin	en soitintaisi	1st sing.	olisin soitintanut	en olisi soitintanut
2nd sing.		soitintaisit	et soitintaisi	2nd sing.	olisit soitintanut	et olisi soitintanut
3rd sing.		soitintaisi	ei soitintaisi	3rd sing.	olisi soitintanut	ei olisi soitintanut
1st plur.		soitintaisimme	emme soitintaisi	1st plur.	olisimme soitintaneet	emme olisi soitintaneet
2nd plur.		soitintaisitte	ette soitintaisi	2nd plur.	olisitte soitintaneet	ette olisi soitintaneet
3rd plur.		soitintaisivat	eivät soitintaisi	3rd plur.	olisivat soitintaneet	eivät olisi soitintaneet
passive		soitinnettaisiin	ei soitinnettaisi	passive	olisi soitinnettu	ei olisi soitinnettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		soitinna	älä soitinna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		soitintakoon	älköön soitintako	3rd sing.	olkoon soitintanut	älköön olko soitintanut
1st plur.		soitintakaamme	älkäämme soitintako	1st plur.	—	—
2nd plur.		soitintakaa	älkää soitintako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		soitintakoot	älkööt soitintako	3rd plur.	olkoot soitintaneet	älkööt olko soitintaneet
passive		soitinnettakoon	älköön soitinnettako	passive	olkoon soitinnettu	älköön olko soitinnettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soitintanen	en soitintane	1st sing.	lienen soitintanut	en liene soitintanut
2nd sing.		soitintanet	et soitintane	2nd sing.	lienet soitintanut	et liene soitintanut
3rd sing.		soitintanee	ei soitintane	3rd sing.	lienee soitintanut	ei liene soitintanut
1st plur.		soitintanemme	emme soitintane	1st plur.	lienemme soitintaneet	emme liene soitintaneet
2nd plur.		soitintanette	ette soitintane	2nd plur.	lienette soitintaneet	ette liene soitintaneet
3rd plur.		soitintanevat	eivät soitintane	3rd plur.	lienevät soitintaneet	eivät liene soitintaneet
passive		soitinnettaneen	ei soitinnettane	passive	lienee soitinnettu	ei liene soitinnettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		soitintaa		present	soitintava	soitinnettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soitintaakseni soitintaaksemme 2nd soitintaaksesi soitintaaksenne 3rd soitintaakseen soitintaaksensa		past	soitintanut	soitinnettu
2nd	inessive2	soitintaessa	soitinnettaessa	agent4	soitintama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st soitintaessani soitintaessamme 2nd soitintaessasi soitintaessanne 3rd soitintaessaan soitintaessansa		negative	soitintamaton
	instructive	soitintaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form soitintaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	soitintamassa	—
	elative	soitintamasta	—
	illative	soitintamaan	—
	adessive	soitintamalla	—
	abessive	soitintamatta	—
	instructive	soitintaman	soitinnettaman
4th3	verbal noun	soitintaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soitintamaisillani soitintamaisillamme 2nd soitintamaisillasi soitintamaisillanne 3rd soitintamaisillaan soitintamaisillansa

Synonyms

• (to arrange): sovittaa
• (to score): nuotintaa

Derived terms

• soitinnus

Further reading

• “soitintaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoi̯tintɑː/, [ˈs̠o̞i̯t̪in̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -oitintɑː
• Syllabification^(key): soi‧tin‧taa

Verb

soitintaa

1. third-person singular present indicative of soitintaa

Anagrams

• anottaisi, toisintaa