soitinnus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

soitintaa (to orchestrate) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoi̯tinːus/, [ˈs̠o̞i̯t̪inːus̠]
  • Rhymes: -oitinːus
  • Syllabification(key): soi‧tin‧nus

Noun

[edit]

soitinnus

  1. (music) orchestration (act or result of orchestrating)

Declension

[edit]
Inflection of soitinnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative soitinnus soitinnukset
genitive soitinnuksen soitinnusten
soitinnuksien
partitive soitinnusta soitinnuksia
illative soitinnukseen soitinnuksiin
singular plural
nominative soitinnus soitinnukset
accusative nom. soitinnus soitinnukset
gen. soitinnuksen
genitive soitinnuksen soitinnusten
soitinnuksien
partitive soitinnusta soitinnuksia
inessive soitinnuksessa soitinnuksissa
elative soitinnuksesta soitinnuksista
illative soitinnukseen soitinnuksiin
adessive soitinnuksella soitinnuksilla
ablative soitinnukselta soitinnuksilta
allative soitinnukselle soitinnuksille
essive soitinnuksena soitinnuksina
translative soitinnukseksi soitinnuksiksi
abessive soitinnuksetta soitinnuksitta
instructive soitinnuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soitinnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]