Jump to content

rukoilla

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruko- +‎ -illa. According to Häkkinen (2023), the root may be ruko (“haycock”). The word would have originally meant "to assemble, put together into haycocks" (found in dialects), and the shift to mean "to pray" was originally figurative use of this sense in reference to the position of the hands while praying.[1] The Sami word (such as in Northern Sami rohkadallat) is likely a loan from Finnish.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrukoi̯lːɑˣ/, [ˈruko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ukoilːɑ
  • Hyphenation(key): ru‧koil‧la

Verb

[edit]

rukoilla (intransitive, transitive, usually atelic)

  1. (religion) to pray
  2. (figuratively) to pray, beg, implore, beseech

Conjugation

[edit]
Inflection of rukoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rukoilen en rukoile 1st sing. olen rukoillut en ole rukoillut
2nd sing. rukoilet et rukoile 2nd sing. olet rukoillut et ole rukoillut
3rd sing. rukoilee ei rukoile 3rd sing. on rukoillut ei ole rukoillut
1st plur. rukoilemme emme rukoile 1st plur. olemme rukoilleet emme ole rukoilleet
2nd plur. rukoilette ette rukoile 2nd plur. olette rukoilleet ette ole rukoilleet
3rd plur. rukoilevat eivät rukoile 3rd plur. ovat rukoilleet eivät ole rukoilleet
passive rukoillaan ei rukoilla passive on rukoiltu ei ole rukoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rukoilin en rukoillut 1st sing. olin rukoillut en ollut rukoillut
2nd sing. rukoilit et rukoillut 2nd sing. olit rukoillut et ollut rukoillut
3rd sing. rukoili ei rukoillut 3rd sing. oli rukoillut ei ollut rukoillut
1st plur. rukoilimme emme rukoilleet 1st plur. olimme rukoilleet emme olleet rukoilleet
2nd plur. rukoilitte ette rukoilleet 2nd plur. olitte rukoilleet ette olleet rukoilleet
3rd plur. rukoilivat eivät rukoilleet 3rd plur. olivat rukoilleet eivät olleet rukoilleet
passive rukoiltiin ei rukoiltu passive oli rukoiltu ei ollut rukoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rukoilisin en rukoilisi 1st sing. olisin rukoillut en olisi rukoillut
2nd sing. rukoilisit et rukoilisi 2nd sing. olisit rukoillut et olisi rukoillut
3rd sing. rukoilisi ei rukoilisi 3rd sing. olisi rukoillut ei olisi rukoillut
1st plur. rukoilisimme emme rukoilisi 1st plur. olisimme rukoilleet emme olisi rukoilleet
2nd plur. rukoilisitte ette rukoilisi 2nd plur. olisitte rukoilleet ette olisi rukoilleet
3rd plur. rukoilisivat eivät rukoilisi 3rd plur. olisivat rukoilleet eivät olisi rukoilleet
passive rukoiltaisiin ei rukoiltaisi passive olisi rukoiltu ei olisi rukoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. rukoile älä rukoile 2nd sing. — —
3rd sing. rukoilkoon älköön rukoilko 3rd sing. olkoon rukoillut älköön olko rukoillut
1st plur. rukoilkaamme älkäämme rukoilko 1st plur. — —
2nd plur. rukoilkaa älkää rukoilko 2nd plur. — —
3rd plur. rukoilkoot älkööt rukoilko 3rd plur. olkoot rukoilleet älkööt olko rukoilleet
passive rukoiltakoon älköön rukoiltako passive olkoon rukoiltu älköön olko rukoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rukoillen en rukoille 1st sing. lienen rukoillut en liene rukoillut
2nd sing. rukoillet et rukoille 2nd sing. lienet rukoillut et liene rukoillut
3rd sing. rukoillee ei rukoille 3rd sing. lienee rukoillut ei liene rukoillut
1st plur. rukoillemme emme rukoille 1st plur. lienemme rukoilleet emme liene rukoilleet
2nd plur. rukoillette ette rukoille 2nd plur. lienette rukoilleet ette liene rukoilleet
3rd plur. rukoillevat eivät rukoille 3rd plur. lienevät rukoilleet eivät liene rukoilleet
passive rukoiltaneen ei rukoiltane passive lienee rukoiltu ei liene rukoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rukoilla present rukoileva rukoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rukoillakseni rukoillaksemme
2nd rukoillaksesi rukoillaksenne
3rd rukoillakseen
rukoillaksensa
past rukoillut rukoiltu
2nd inessive2 rukoillessa rukoiltaessa agent4 rukoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rukoillessani rukoillessamme
2nd rukoillessasi rukoillessanne
3rd rukoillessaan
rukoillessansa
negative rukoilematon
instructive rukoillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive rukoilemassa —
elative rukoilemasta —
illative rukoilemaan —
adessive rukoilemalla —
abessive rukoilematta —
instructive rukoileman rukoiltaman
4th3 verbal noun rukoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rukoilemaisillani rukoilemaisillamme
2nd rukoilemaisillasi rukoilemaisillanne
3rd rukoilemaisillaan
rukoilemaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]

References

[edit]
  1. ^ Häkkinen, Kaisa (2023) “Ora et labora. Miten suomalainen rukoilee?”, in Holopainen, Sampsa, Kim, Jeongdo, Metsäranta, Niklas, editors, Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, →ISBN

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=rukoilla&oldid=78816951"