rouhia

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *rouhidak (compare Livvi rouhie, Ludian rouhida, Veps rouhta), borrowed from Proto-Balto-Slavic [Term?] (compare Latvian krausēt, Lithuanian kraušyti (“to strike”)), from Proto-Indo-European *krus- (compare Ancient Greek κρούω (kroúō), Proto-Germanic *hrusǭ).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯hiɑˣ/, [ˈro̞u̯ɦiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ouhiɑ
• Syllabification^(key): rou‧hi‧a

Verb

rouhia

1. to grind coarsely, to kibble

Conjugation

Inflection of rouhia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouhin	en rouhi	1st sing.	olen rouhinut	en ole rouhinut
2nd sing.		rouhit	et rouhi	2nd sing.	olet rouhinut	et ole rouhinut
3rd sing.		rouhii	ei rouhi	3rd sing.	on rouhinut	ei ole rouhinut
1st plur.		rouhimme	emme rouhi	1st plur.	olemme rouhineet	emme ole rouhineet
2nd plur.		rouhitte	ette rouhi	2nd plur.	olette rouhineet	ette ole rouhineet
3rd plur.		rouhivat	eivät rouhi	3rd plur.	ovat rouhineet	eivät ole rouhineet
passive		rouhitaan	ei rouhita	passive	on rouhittu	ei ole rouhittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouhin	en rouhinut	1st sing.	olin rouhinut	en ollut rouhinut
2nd sing.		rouhit	et rouhinut	2nd sing.	olit rouhinut	et ollut rouhinut
3rd sing.		rouhi	ei rouhinut	3rd sing.	oli rouhinut	ei ollut rouhinut
1st plur.		rouhimme	emme rouhineet	1st plur.	olimme rouhineet	emme olleet rouhineet
2nd plur.		rouhitte	ette rouhineet	2nd plur.	olitte rouhineet	ette olleet rouhineet
3rd plur.		rouhivat	eivät rouhineet	3rd plur.	olivat rouhineet	eivät olleet rouhineet
passive		rouhittiin	ei rouhittu	passive	oli rouhittu	ei ollut rouhittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouhisin	en rouhisi	1st sing.	olisin rouhinut	en olisi rouhinut
2nd sing.		rouhisit	et rouhisi	2nd sing.	olisit rouhinut	et olisi rouhinut
3rd sing.		rouhisi	ei rouhisi	3rd sing.	olisi rouhinut	ei olisi rouhinut
1st plur.		rouhisimme	emme rouhisi	1st plur.	olisimme rouhineet	emme olisi rouhineet
2nd plur.		rouhisitte	ette rouhisi	2nd plur.	olisitte rouhineet	ette olisi rouhineet
3rd plur.		rouhisivat	eivät rouhisi	3rd plur.	olisivat rouhineet	eivät olisi rouhineet
passive		rouhittaisiin	ei rouhittaisi	passive	olisi rouhittu	ei olisi rouhittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rouhi	älä rouhi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rouhikoon	älköön rouhiko	3rd sing.	olkoon rouhinut	älköön olko rouhinut
1st plur.		rouhikaamme	älkäämme rouhiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rouhikaa	älkää rouhiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rouhikoot	älkööt rouhiko	3rd plur.	olkoot rouhineet	älkööt olko rouhineet
passive		rouhittakoon	älköön rouhittako	passive	olkoon rouhittu	älköön olko rouhittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouhinen	en rouhine	1st sing.	lienen rouhinut	en liene rouhinut
2nd sing.		rouhinet	et rouhine	2nd sing.	lienet rouhinut	et liene rouhinut
3rd sing.		rouhinee	ei rouhine	3rd sing.	lienee rouhinut	ei liene rouhinut
1st plur.		rouhinemme	emme rouhine	1st plur.	lienemme rouhineet	emme liene rouhineet
2nd plur.		rouhinette	ette rouhine	2nd plur.	lienette rouhineet	ette liene rouhineet
3rd plur.		rouhinevat	eivät rouhine	3rd plur.	lienevät rouhineet	eivät liene rouhineet
passive		rouhittaneen	ei rouhittane	passive	lienee rouhittu	ei liene rouhittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rouhia		present	rouhiva	rouhittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouhiakseni rouhiaksemme 2nd rouhiaksesi rouhiaksenne 3rd rouhiakseen rouhiaksensa		past	rouhinut	rouhittu
2nd	inessive2	rouhiessa	rouhittaessa	agent4	rouhima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouhiessani rouhiessamme 2nd rouhiessasi rouhiessanne 3rd rouhiessaan rouhiessansa		negative	rouhimaton
	instructive	rouhien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	rouhimassa	—
	elative	rouhimasta	—
	illative	rouhimaan	—
	adessive	rouhimalla	—
	abessive	rouhimatta	—
	instructive	rouhiman	rouhittaman
4th3	verbal noun	rouhiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouhimaisillani rouhimaisillamme 2nd rouhimaisillasi rouhimaisillanne 3rd rouhimaisillaan rouhimaisillansa

Derived terms

• rouhaista
• rouhe
• rouhea
• rouhiintua
• rouhimo
• rouhin
• rouhinta
• rouhiutua
• rouhos

 

Further reading

• “rouhia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• houria, huoria