rikastua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

rikastumassa

—

elative

rikastumasta

—

illative

rikastumaan

—

adessive

rikastumalla

—

abessive

rikastumatta

—

instructive

rikastuman

rikastuttaman

4th³

verbal noun

rikastuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	rikastumaisillani	rikastumaisillamme
2nd	rikastumaisillasi	rikastumaisillanne
3rd	rikastumaisillaan rikastumaisillansa

Derived terms

compounds

äkkirikastua

Anagrams

arkistua, kaurista, kuristaa, rakastui, ratkaisu

Ingrian

Etymology

From rikastaa (“to enrich”) +‎ -ua. Akin to Finnish rikastua.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrikɑstuɑ/, [ˈrikɑs̠ˌtuɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈrikɑstuɑ/, [ˈriɡ̊ɑʃˌtuɑ]
Rhymes: -uɑ
Hyphenation: ri‧kas‧tu‧a

Verb

rikastua

(intransitive) to become rich

Conjugation

Conjugation of rikastua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rikassun	en rikassu	1st singular	oon rikastunt, oon rikastunut	en oo rikastunt, en oo rikastunut
2nd singular	rikassut	et rikassu	2nd singular	oot rikastunt, oot rikastunut	et oo rikastunt, et oo rikastunut
3rd singular	rikastuu	ei rikassu	3rd singular	ono rikastunt, ono rikastunut	ei oo rikastunt, ei oo rikastunut
1st plural	rikassumma	emmä rikassu	1st plural	oomma rikastunneet	emmä oo rikastunneet
2nd plural	rikassutta	että rikassu	2nd plural	ootta rikastunneet	että oo rikastunneet
3rd plural	rikastuut¹⁾, rikastuvat²⁾, rikassuttaa	evät rikassu, ei rikassuta	3rd plural	ovat rikastunneet	evät oo rikastunneet, ei oo rikassuttu
impersonal	rikassuttaa	ei rikassuta	impersonal	ono rikassuttu	ei oo rikassuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rikassuin	en rikastunt, en rikastunut	1st singular	olin rikastunt, olin rikastunut	en olt rikastunt, en olt rikastunut
2nd singular	rikassuit	et rikastunt, et rikastunut	2nd singular	olit rikastunt, olit rikastunut	et olt rikastunt, et olt rikastunut
3rd singular	rikastui	ei rikastunt, ei rikastunut	3rd singular	oli rikastunt, oli rikastunut	ei olt rikastunt, ei olt rikastunut
1st plural	rikassuimma	emmä rikastunneet	1st plural	olimma rikastunneet	emmä olleet rikastunneet
2nd plural	rikassuitta	että rikastunneet	2nd plural	olitta rikastunneet	että olleet rikastunneet
3rd plural	rikastuit¹⁾, rikastuivat²⁾, rikassuttii	evät rikastunneet, ei rikassuttu	3rd plural	olivat rikastunneet	evät olleet rikastunneet, ei olt rikassuttu
impersonal	rikassuttii	ei rikassuttu	impersonal	oli rikassuttu	ei olt rikassuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	rikastuisin	en rikastuis	1st singular	olisin rikastunt, olisin rikastunut	en olis rikastunt, en olis rikastunut
2nd singular	rikastuisit, rikastuist¹⁾	et rikastuis	2nd singular	olisit rikastunt, olisit rikastunut	et olis rikastunt, et olis rikastunut
3rd singular	rikastuis	ei rikastuis	3rd singular	olis rikastunt, olis rikastunut	ei olis rikastunt, ei olis rikastunut
1st plural	rikastuisimma	emmä rikastuis	1st plural	olisimma rikastunneet	emmä olis rikastunneet
2nd plural	rikastuisitta	että rikastuis	2nd plural	olisitta rikastunneet	että olis rikastunneet
3rd plural	rikastuisiit¹⁾, rikastuisivat²⁾, rikassuttais	evät rikastuis, ei rikassuttais	3rd plural	olisivat rikastunneet	evät olis rikastunneet, ei olis rikassuttu
impersonal	rikassuttais	ei rikassuttais	impersonal	olis rikassuttu	ei olis rikassuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	rikassu	elä rikassu	2nd singular	oo rikastunt, oo rikastunut	elä oo rikastunt, elä oo rikastunut
3rd singular	rikastukkoo	elköö rikastuko	3rd singular	olkoo rikastunt, olkoo rikastunut	elköö olko rikastunt, elköö olko rikastunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	rikastukkaa	elkää rikastuko	2nd plural	olkaa rikastunneet	elkää olko rikastunneet
3rd plural	rikastukkoot	elkööt rikastuko, elköö rikassuttako	3rd plural	olkoot rikastunneet	elkööt olko rikastunneet, elköö olko rikassuttu
impersonal	rikassuttakoo	elköö rikassuttako	impersonal	olkoo rikassuttu	elköö olko rikassuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	rikastunen	en rikastune
2nd singular	rikastunet	et rikastune
3rd singular	rikastunnoo	ei rikastune
1st plural	rikastunemma	emmä rikastune
2nd plural	rikastunetta	että rikastune
3rd plural	rikastunnoot	evät rikastune, ei rikassuttane
impersonal	rikassuttanoo	ei rikassuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		rikastua	present	rikastuva	rikassuttava
2nd	inessive	rikastues	past	rikastunt, rikastunut	rikassuttu
2nd	instructive	rikastuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (rikastukkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	rikastummaa
	inessive	rikastumas
	elative	rikastumast
	abessive	rikastumata
4th	nominative	rikastumiin
	partitive	rikastumista, rikastumist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 476

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References