riiputtaa

Finnish

Etymology

riippua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːputːɑːˣ/, [ˈriːput̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːputːɑː
• Hyphenation^(key): rii‧put‧taa

Verb

riiputtaa

1. (transitive, usually atelic) to dangle

Conjugation

Inflection of riiputtaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riiputan	en riiputa	1st sing.	olen riiputtanut	en ole riiputtanut
2nd sing.		riiputat	et riiputa	2nd sing.	olet riiputtanut	et ole riiputtanut
3rd sing.		riiputtaa	ei riiputa	3rd sing.	on riiputtanut	ei ole riiputtanut
1st plur.		riiputamme	emme riiputa	1st plur.	olemme riiputtaneet	emme ole riiputtaneet
2nd plur.		riiputatte	ette riiputa	2nd plur.	olette riiputtaneet	ette ole riiputtaneet
3rd plur.		riiputtavat	eivät riiputa	3rd plur.	ovat riiputtaneet	eivät ole riiputtaneet
passive		riiputetaan	ei riiputeta	passive	on riiputettu	ei ole riiputettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riiputin	en riiputtanut	1st sing.	olin riiputtanut	en ollut riiputtanut
2nd sing.		riiputit	et riiputtanut	2nd sing.	olit riiputtanut	et ollut riiputtanut
3rd sing.		riiputti	ei riiputtanut	3rd sing.	oli riiputtanut	ei ollut riiputtanut
1st plur.		riiputimme	emme riiputtaneet	1st plur.	olimme riiputtaneet	emme olleet riiputtaneet
2nd plur.		riiputitte	ette riiputtaneet	2nd plur.	olitte riiputtaneet	ette olleet riiputtaneet
3rd plur.		riiputtivat	eivät riiputtaneet	3rd plur.	olivat riiputtaneet	eivät olleet riiputtaneet
passive		riiputettiin	ei riiputettu	passive	oli riiputettu	ei ollut riiputettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riiputtaisin	en riiputtaisi	1st sing.	olisin riiputtanut	en olisi riiputtanut
2nd sing.		riiputtaisit	et riiputtaisi	2nd sing.	olisit riiputtanut	et olisi riiputtanut
3rd sing.		riiputtaisi	ei riiputtaisi	3rd sing.	olisi riiputtanut	ei olisi riiputtanut
1st plur.		riiputtaisimme	emme riiputtaisi	1st plur.	olisimme riiputtaneet	emme olisi riiputtaneet
2nd plur.		riiputtaisitte	ette riiputtaisi	2nd plur.	olisitte riiputtaneet	ette olisi riiputtaneet
3rd plur.		riiputtaisivat	eivät riiputtaisi	3rd plur.	olisivat riiputtaneet	eivät olisi riiputtaneet
passive		riiputettaisiin	ei riiputettaisi	passive	olisi riiputettu	ei olisi riiputettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		riiputa	älä riiputa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		riiputtakoon	älköön riiputtako	3rd sing.	olkoon riiputtanut	älköön olko riiputtanut
1st plur.		riiputtakaamme	älkäämme riiputtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		riiputtakaa	älkää riiputtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		riiputtakoot	älkööt riiputtako	3rd plur.	olkoot riiputtaneet	älkööt olko riiputtaneet
passive		riiputettakoon	älköön riiputettako	passive	olkoon riiputettu	älköön olko riiputettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		riiputtanen	en riiputtane	1st sing.	lienen riiputtanut	en liene riiputtanut
2nd sing.		riiputtanet	et riiputtane	2nd sing.	lienet riiputtanut	et liene riiputtanut
3rd sing.		riiputtanee	ei riiputtane	3rd sing.	lienee riiputtanut	ei liene riiputtanut
1st plur.		riiputtanemme	emme riiputtane	1st plur.	lienemme riiputtaneet	emme liene riiputtaneet
2nd plur.		riiputtanette	ette riiputtane	2nd plur.	lienette riiputtaneet	ette liene riiputtaneet
3rd plur.		riiputtanevat	eivät riiputtane	3rd plur.	lienevät riiputtaneet	eivät liene riiputtaneet
passive		riiputettaneen	ei riiputettane	passive	lienee riiputettu	ei liene riiputettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		riiputtaa		present	riiputtava	riiputettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riiputtaakseni riiputtaaksemme 2nd riiputtaaksesi riiputtaaksenne 3rd riiputtaakseen riiputtaaksensa		past	riiputtanut	riiputettu
2nd	inessive2	riiputtaessa	riiputettaessa	agent4	riiputtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st riiputtaessani riiputtaessamme 2nd riiputtaessasi riiputtaessanne 3rd riiputtaessaan riiputtaessansa		negative	riiputtamaton
	instructive	riiputtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form riiputtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	riiputtamassa	—
	elative	riiputtamasta	—
	illative	riiputtamaan	—
	adessive	riiputtamalla	—
	abessive	riiputtamatta	—
	instructive	riiputtaman	riiputettaman
4th3	verbal noun	riiputtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st riiputtamaisillani riiputtamaisillamme 2nd riiputtamaisillasi riiputtamaisillanne 3rd riiputtamaisillaan riiputtamaisillansa

Derived terms

• riiputtaminen
• riiputus

 

Further reading

• “riiputtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03