Jump to content

peikko

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From older peikkoi, from Proto-Finnic *peikoi, *peiko[1] (reshaped later with -kko; compare Estonian peig (bridegroom)), deriving either from Proto-Germanic *faihaz (hostile, criminal), *faigijaz (fey), or alternatively from a lost Baltic cognate (inexact parallels include Lithuanian paikas (stupid), piktas (angry, bad), pikčius (devil), pikulas (devil)), all ultimately based on Proto-Indo-European *peyḱ- (to mark).[2]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpei̯kːo/, [ˈpe̞i̯kːo̞]
  • Rhymes: -eikːo
  • Hyphenation(key): peik‧ko

Noun

[edit]

peikko

  1. (folklore) goblin, hobgoblin, gnome, gremlin (mythical man-like creature, often depicted hairy, tailed and mischievous)
  2. troll (in modern children's literature often a good-natured forest-dwelling humanoid)
  3. hobgoblin (cause of dread, fear or apprehension)

Declension

[edit]
Inflection of peikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative peikko peikot
genitive peikon peikkojen
partitive peikkoa peikkoja
illative peikkoon peikkoihin
singular plural
nominative peikko peikot
accusative nom. peikko peikot
gen. peikon
genitive peikon peikkojen
partitive peikkoa peikkoja
inessive peikossa peikoissa
elative peikosta peikoista
illative peikkoon peikkoihin
adessive peikolla peikoilla
ablative peikolta peikoilta
allative peikolle peikoille
essive peikkona peikkoina
translative peikoksi peikoiksi
abessive peikotta peikoitta
instructive peikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of peikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative peikkoni peikkoni
accusative nom. peikkoni peikkoni
gen. peikkoni
genitive peikkoni peikkojeni
partitive peikkoani peikkojani
inessive peikossani peikoissani
elative peikostani peikoistani
illative peikkooni peikkoihini
adessive peikollani peikoillani
ablative peikoltani peikoiltani
allative peikolleni peikoilleni
essive peikkonani peikkoinani
translative peikokseni peikoikseni
abessive peikottani peikoittani
instructive
comitative peikkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative peikkosi peikkosi
accusative nom. peikkosi peikkosi
gen. peikkosi
genitive peikkosi peikkojesi
partitive peikkoasi peikkojasi
inessive peikossasi peikoissasi
elative peikostasi peikoistasi
illative peikkoosi peikkoihisi
adessive peikollasi peikoillasi
ablative peikoltasi peikoiltasi
allative peikollesi peikoillesi
essive peikkonasi peikkoinasi
translative peikoksesi peikoiksesi
abessive peikottasi peikoittasi
instructive
comitative peikkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative peikkomme peikkomme
accusative nom. peikkomme peikkomme
gen. peikkomme
genitive peikkomme peikkojemme
partitive peikkoamme peikkojamme
inessive peikossamme peikoissamme
elative peikostamme peikoistamme
illative peikkoomme peikkoihimme
adessive peikollamme peikoillamme
ablative peikoltamme peikoiltamme
allative peikollemme peikoillemme
essive peikkonamme peikkoinamme
translative peikoksemme peikoiksemme
abessive peikottamme peikoittamme
instructive
comitative peikkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative peikkonne peikkonne
accusative nom. peikkonne peikkonne
gen. peikkonne
genitive peikkonne peikkojenne
partitive peikkoanne peikkojanne
inessive peikossanne peikoissanne
elative peikostanne peikoistanne
illative peikkoonne peikkoihinne
adessive peikollanne peikoillanne
ablative peikoltanne peikoiltanne
allative peikollenne peikoillenne
essive peikkonanne peikkoinanne
translative peikoksenne peikoiksenne
abessive peikottanne peikoittanne
instructive
comitative peikkoinenne

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Etymologiadata:imsm:peiko(i), Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja (EVE)
  2. ^ Koivulehto, Jorma. 2005. "Noin jalot vietettiin hevonsuistajan Hektorin peijaat. Peijaiset- ja peikko-sanojen etymologia." Virittäjä 3/2005: 322–335.

Further reading

[edit]