orastua

Finnish

Etymology

orastaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈorɑstuɑˣ/, [ˈo̞rɑ̝s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): oras‧tua

Verb

orastua

1. (intransitive) to sprout

Conjugation

Inflection of orastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastun	en orastu	1st sing.	olen orastunut	en ole orastunut
2nd sing.		orastut	et orastu	2nd sing.	olet orastunut	et ole orastunut
3rd sing.		orastuu	ei orastu	3rd sing.	on orastunut	ei ole orastunut
1st plur.		orastumme	emme orastu	1st plur.	olemme orastuneet	emme ole orastuneet
2nd plur.		orastutte	ette orastu	2nd plur.	olette orastuneet	ette ole orastuneet
3rd plur.		orastuvat	eivät orastu	3rd plur.	ovat orastuneet	eivät ole orastuneet
passive		orastutaan	ei orastuta	passive	on orastuttu	ei ole orastuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastuin	en orastunut	1st sing.	olin orastunut	en ollut orastunut
2nd sing.		orastuit	et orastunut	2nd sing.	olit orastunut	et ollut orastunut
3rd sing.		orastui	ei orastunut	3rd sing.	oli orastunut	ei ollut orastunut
1st plur.		orastuimme	emme orastuneet	1st plur.	olimme orastuneet	emme olleet orastuneet
2nd plur.		orastuitte	ette orastuneet	2nd plur.	olitte orastuneet	ette olleet orastuneet
3rd plur.		orastuivat	eivät orastuneet	3rd plur.	olivat orastuneet	eivät olleet orastuneet
passive		orastuttiin	ei orastuttu	passive	oli orastuttu	ei ollut orastuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastuisin	en orastuisi	1st sing.	olisin orastunut	en olisi orastunut
2nd sing.		orastuisit	et orastuisi	2nd sing.	olisit orastunut	et olisi orastunut
3rd sing.		orastuisi	ei orastuisi	3rd sing.	olisi orastunut	ei olisi orastunut
1st plur.		orastuisimme	emme orastuisi	1st plur.	olisimme orastuneet	emme olisi orastuneet
2nd plur.		orastuisitte	ette orastuisi	2nd plur.	olisitte orastuneet	ette olisi orastuneet
3rd plur.		orastuisivat	eivät orastuisi	3rd plur.	olisivat orastuneet	eivät olisi orastuneet
passive		orastuttaisiin	ei orastuttaisi	passive	olisi orastuttu	ei olisi orastuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		orastu	älä orastu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		orastukoon	älköön orastuko	3rd sing.	olkoon orastunut	älköön olko orastunut
1st plur.		orastukaamme	älkäämme orastuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		orastukaa	älkää orastuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		orastukoot	älkööt orastuko	3rd plur.	olkoot orastuneet	älkööt olko orastuneet
passive		orastuttakoon	älköön orastuttako	passive	olkoon orastuttu	älköön olko orastuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastunen	en orastune	1st sing.	lienen orastunut	en liene orastunut
2nd sing.		orastunet	et orastune	2nd sing.	lienet orastunut	et liene orastunut
3rd sing.		orastunee	ei orastune	3rd sing.	lienee orastunut	ei liene orastunut
1st plur.		orastunemme	emme orastune	1st plur.	lienemme orastuneet	emme liene orastuneet
2nd plur.		orastunette	ette orastune	2nd plur.	lienette orastuneet	ette liene orastuneet
3rd plur.		orastunevat	eivät orastune	3rd plur.	lienevät orastuneet	eivät liene orastuneet
passive		orastuttaneen	ei orastuttane	passive	lienee orastuttu	ei liene orastuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		orastua		present	orastuva	orastuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastuakseni orastuaksemme 2nd orastuaksesi orastuaksenne 3rd orastuakseen orastuaksensa		past	orastunut	orastuttu
2nd	inessive2	orastuessa	orastuttaessa	agent4	orastuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastuessani orastuessamme 2nd orastuessasi orastuessanne 3rd orastuessaan orastuessansa		negative	orastumaton
	instructive	orastuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	orastumassa	—
	elative	orastumasta	—
	illative	orastumaan	—
	adessive	orastumalla	—
	abessive	orastumatta	—
	instructive	orastuman	orastuttaman
4th3	verbal noun	orastuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastumaisillani orastumaisillamme 2nd orastumaisillasi orastumaisillanne 3rd orastumaisillaan orastumaisillansa

Related terms

• oras

Further reading

• “orastua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ruoasta

Ingrian

Etymology

From oras (“sprout”) +‎ -staa +‎ -ua. Akin to Finnish orastua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈorɑstuɑ/, [ˈo̞rɑs̠ˌtuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈorɑstuɑ/, [ˈo̞rɑʃˌtuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: o‧ras‧tu‧a

Verb

orastua

1. (intransitive) to sprout

Conjugation

Conjugation of orastua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	orassun	en orassu	1st singular	oon orastunt, oon orastunut	en oo orastunt, en oo orastunut
2nd singular	orassut	et orassu	2nd singular	oot orastunt, oot orastunut	et oo orastunt, et oo orastunut
3rd singular	orastuu	ei orassu	3rd singular	ono orastunt, ono orastunut	ei oo orastunt, ei oo orastunut
1st plural	orassumma	emmä orassu	1st plural	oomma orastunneet	emmä oo orastunneet
2nd plural	orassutta	että orassu	2nd plural	ootta orastunneet	että oo orastunneet
3rd plural	orastuut1), orastuvat2), orassuttaa	evät orassu, ei orassuta	3rd plural	ovat orastunneet	evät oo orastunneet, ei oo orassuttu
impersonal	orassuttaa	ei orassuta	impersonal	ono orassuttu	ei oo orassuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	orassuin	en orastunt, en orastunut	1st singular	olin orastunt, olin orastunut	en olt orastunt, en olt orastunut
2nd singular	orassuit	et orastunt, et orastunut	2nd singular	olit orastunt, olit orastunut	et olt orastunt, et olt orastunut
3rd singular	orastui	ei orastunt, ei orastunut	3rd singular	oli orastunt, oli orastunut	ei olt orastunt, ei olt orastunut
1st plural	orassuimma	emmä orastunneet	1st plural	olimma orastunneet	emmä olleet orastunneet
2nd plural	orassuitta	että orastunneet	2nd plural	olitta orastunneet	että olleet orastunneet
3rd plural	orastuit1), orastuivat2), orassuttii	evät orastunneet, ei orassuttu	3rd plural	olivat orastunneet	evät olleet orastunneet, ei olt orassuttu
impersonal	orassuttii	ei orassuttu	impersonal	oli orassuttu	ei olt orassuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	orastuisin	en orastuis	1st singular	olisin orastunt, olisin orastunut	en olis orastunt, en olis orastunut
2nd singular	orastuisit, orastuist1)	et orastuis	2nd singular	olisit orastunt, olisit orastunut	et olis orastunt, et olis orastunut
3rd singular	orastuis	ei orastuis	3rd singular	olis orastunt, olis orastunut	ei olis orastunt, ei olis orastunut
1st plural	orastuisimma	emmä orastuis	1st plural	olisimma orastunneet	emmä olis orastunneet
2nd plural	orastuisitta	että orastuis	2nd plural	olisitta orastunneet	että olis orastunneet
3rd plural	orastuisiit1), orastuisivat2), orassuttais	evät orastuis, ei orassuttais	3rd plural	olisivat orastunneet	evät olis orastunneet, ei olis orassuttu
impersonal	orassuttais	ei orassuttais	impersonal	olis orassuttu	ei olis orassuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	orassu	elä orassu	2nd singular	oo orastunt, oo orastunut	elä oo orastunt, elä oo orastunut
3rd singular	orastukkoo	elköö orastuko	3rd singular	olkoo orastunt, olkoo orastunut	elköö olko orastunt, elköö olko orastunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	orastukkaa	elkää orastuko	2nd plural	olkaa orastunneet	elkää olko orastunneet
3rd plural	orastukkoot	elkööt orastuko, elköö orassuttako	3rd plural	olkoot orastunneet	elkööt olko orastunneet, elköö olko orassuttu
impersonal	orassuttakoo	elköö orassuttako	impersonal	olkoo orassuttu	elköö olko orassuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	orastunen	en orastune
2nd singular	orastunet	et orastune
3rd singular	orastunnoo	ei orastune
1st plural	orastunemma	emmä orastune
2nd plural	orastunetta	että orastune
3rd plural	orastunnoot	evät orastune, ei orassuttane
impersonal	orassuttanoo	ei orassuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		orastua	present	orastuva	orassuttava
2nd	inessive	orastues	past	orastunt, orastunut	orassuttu
	instructive	orastuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (orastukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	orastummaa
	inessive	orastumas
	elative	orastumast
	abessive	orastumata
4th	nominative	orastumiin
	partitive	orastumista, orastumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 365