orastaa

Finnish

Etymology 1

oras (“shoots of cereal or grass collectively”) +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈorɑstɑːˣ/, [ˈo̞rɑ̝s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -orɑstɑː
• Hyphenation^(key): oras‧taa

Verb

orastaa (intransitive)

1. to sprout (of grains or grasses)
2. (figuratively) to emerge (come out of something else)
3. (figuratively) to dawn (start to appear, to be realized)

Conjugation

Inflection of orastaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastan	en orasta	1st sing.	olen orastanut	en ole orastanut
2nd sing.		orastat	et orasta	2nd sing.	olet orastanut	et ole orastanut
3rd sing.		orastaa	ei orasta	3rd sing.	on orastanut	ei ole orastanut
1st plur.		orastamme	emme orasta	1st plur.	olemme orastaneet	emme ole orastaneet
2nd plur.		orastatte	ette orasta	2nd plur.	olette orastaneet	ette ole orastaneet
3rd plur.		orastavat	eivät orasta	3rd plur.	ovat orastaneet	eivät ole orastaneet
passive		orastetaan	ei orasteta	passive	on orastettu	ei ole orastettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastin	en orastanut	1st sing.	olin orastanut	en ollut orastanut
2nd sing.		orastit	et orastanut	2nd sing.	olit orastanut	et ollut orastanut
3rd sing.		orasti	ei orastanut	3rd sing.	oli orastanut	ei ollut orastanut
1st plur.		orastimme	emme orastaneet	1st plur.	olimme orastaneet	emme olleet orastaneet
2nd plur.		orastitte	ette orastaneet	2nd plur.	olitte orastaneet	ette olleet orastaneet
3rd plur.		orastivat	eivät orastaneet	3rd plur.	olivat orastaneet	eivät olleet orastaneet
passive		orastettiin	ei orastettu	passive	oli orastettu	ei ollut orastettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastaisin	en orastaisi	1st sing.	olisin orastanut	en olisi orastanut
2nd sing.		orastaisit	et orastaisi	2nd sing.	olisit orastanut	et olisi orastanut
3rd sing.		orastaisi	ei orastaisi	3rd sing.	olisi orastanut	ei olisi orastanut
1st plur.		orastaisimme	emme orastaisi	1st plur.	olisimme orastaneet	emme olisi orastaneet
2nd plur.		orastaisitte	ette orastaisi	2nd plur.	olisitte orastaneet	ette olisi orastaneet
3rd plur.		orastaisivat	eivät orastaisi	3rd plur.	olisivat orastaneet	eivät olisi orastaneet
passive		orastettaisiin	ei orastettaisi	passive	olisi orastettu	ei olisi orastettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		orasta	älä orasta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		orastakoon	älköön orastako	3rd sing.	olkoon orastanut	älköön olko orastanut
1st plur.		orastakaamme	älkäämme orastako	1st plur.	—	—
2nd plur.		orastakaa	älkää orastako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		orastakoot	älkööt orastako	3rd plur.	olkoot orastaneet	älkööt olko orastaneet
passive		orastettakoon	älköön orastettako	passive	olkoon orastettu	älköön olko orastettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		orastanen	en orastane	1st sing.	lienen orastanut	en liene orastanut
2nd sing.		orastanet	et orastane	2nd sing.	lienet orastanut	et liene orastanut
3rd sing.		orastanee	ei orastane	3rd sing.	lienee orastanut	ei liene orastanut
1st plur.		orastanemme	emme orastane	1st plur.	lienemme orastaneet	emme liene orastaneet
2nd plur.		orastanette	ette orastane	2nd plur.	lienette orastaneet	ette liene orastaneet
3rd plur.		orastanevat	eivät orastane	3rd plur.	lienevät orastaneet	eivät liene orastaneet
passive		orastettaneen	ei orastettane	passive	lienee orastettu	ei liene orastettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		orastaa		present	orastava	orastettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastaakseni orastaaksemme 2nd orastaaksesi orastaaksenne 3rd orastaakseen orastaaksensa		past	orastanut	orastettu
2nd	inessive2	orastaessa	orastettaessa	agent4	orastama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastaessani orastaessamme 2nd orastaessasi orastaessanne 3rd orastaessaan orastaessansa		negative	orastamaton
	instructive	orastaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form orastaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	orastamassa	—
	elative	orastamasta	—
	illative	orastamaan	—
	adessive	orastamalla	—
	abessive	orastamatta	—
	instructive	orastaman	orastettaman
4th3	verbal noun	orastaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st orastamaisillani orastamaisillamme 2nd orastamaisillasi orastamaisillanne 3rd orastamaisillaan orastamaisillansa

Derived terms

• orastaminen
• orastua
• orastus

 

Further reading

• “orastaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈorɑstɑː/, [ˈo̞rɑ̝s̠tɑ̝ː]
• Rhymes: -orɑstɑː
• Hyphenation^(key): oras‧taa

Verb

orastaa

1. third-person singular present indicative of orastaa

Anagrams

• oraasta, rataosa, saartoa