ominainen

Finnish

Etymology

oma +‎ -nainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈominɑi̯nen/, [ˈo̞miˌnɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Hyphenation^(key): omi‧nai‧nen

Adjective

ominainen (comparative ominaisempi, superlative ominaisin)

1. typical, characteristic, specific, inherent

Declension

Inflection of ominainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ominainen	ominaiset
genitive		ominaisen	ominaisten ominaisien
partitive		ominaista	ominaisia
illative		ominaiseen	ominaisiin
		singular	plural
nominative		ominainen	ominaiset
accusative	nom.	ominainen	ominaiset
	gen.	ominaisen
genitive		ominaisen	ominaisten ominaisien
partitive		ominaista	ominaisia
inessive		ominaisessa	ominaisissa
elative		ominaisesta	ominaisista
illative		ominaiseen	ominaisiin
adessive		ominaisella	ominaisilla
ablative		ominaiselta	ominaisilta
allative		ominaiselle	ominaisille
essive		ominaisena	ominaisina
translative		ominaiseksi	ominaisiksi
abessive		ominaisetta	ominaisitta
instructive		—	ominaisin
comitative		—	ominaisine

Possessive forms of ominainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ominaiseni ominaiseni accusative nom. ominaiseni ominaiseni gen. ominaiseni genitive ominaiseni ominaisteni ominaisieni partitive ominaistani ominaisiani inessive ominaisessani ominaisissani elative ominaisestani ominaisistani illative ominaiseeni ominaisiini adessive ominaisellani ominaisillani ablative ominaiseltani ominaisiltani allative ominaiselleni ominaisilleni essive ominaisenani ominaisinani translative ominaisekseni ominaisikseni abessive ominaisettani ominaisittani instructive — — comitative — ominaisineni second-person singular possessor singular plural nominative ominaisesi ominaisesi accusative nom. ominaisesi ominaisesi gen. ominaisesi genitive ominaisesi ominaistesi ominaisiesi partitive ominaistasi ominaisiasi inessive ominaisessasi ominaisissasi elative ominaisestasi ominaisistasi illative ominaiseesi ominaisiisi adessive ominaisellasi ominaisillasi ablative ominaiseltasi ominaisiltasi allative ominaisellesi ominaisillesi essive ominaisenasi ominaisinasi translative ominaiseksesi ominaisiksesi abessive ominaisettasi ominaisittasi instructive — — comitative — ominaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ominaisemme ominaisemme accusative nom. ominaisemme ominaisemme gen. ominaisemme genitive ominaisemme ominaistemme ominaisiemme partitive ominaistamme ominaisiamme inessive ominaisessamme ominaisissamme elative ominaisestamme ominaisistamme illative ominaiseemme ominaisiimme adessive ominaisellamme ominaisillamme ablative ominaiseltamme ominaisiltamme allative ominaisellemme ominaisillemme essive ominaisenamme ominaisinamme translative ominaiseksemme ominaisiksemme abessive ominaisettamme ominaisittamme instructive — — comitative — ominaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ominaisenne ominaisenne accusative nom. ominaisenne ominaisenne gen. ominaisenne genitive ominaisenne ominaistenne ominaisienne partitive ominaistanne ominaisianne inessive ominaisessanne ominaisissanne elative ominaisestanne ominaisistanne illative ominaiseenne ominaisiinne adessive ominaisellanne ominaisillanne ablative ominaiseltanne ominaisiltanne allative ominaisellenne ominaisillenne essive ominaisenanne ominaisinanne translative ominaiseksenne ominaisiksenne abessive ominaisettanne ominaisittanne instructive — — comitative — ominaisinenne third-person possessor singular plural nominative ominaisensa ominaisensa accusative nom. ominaisensa ominaisensa gen. ominaisensa genitive ominaisensa ominaistensa ominaisiensa partitive ominaistaan ominaistansa ominaisiaan ominaisiansa inessive ominaisessaan ominaisessansa ominaisissaan ominaisissansa elative ominaisestaan ominaisestansa ominaisistaan ominaisistansa illative ominaiseensa ominaisiinsa adessive ominaisellaan ominaisellansa ominaisillaan ominaisillansa ablative ominaiseltaan ominaiseltansa ominaisiltaan ominaisiltansa allative ominaiselleen ominaisellensa ominaisilleen ominaisillensa essive ominaisenaan ominaisenansa ominaisinaan ominaisinansa translative ominaisekseen ominaiseksensa ominaisikseen ominaisiksensa abessive ominaisettaan ominaisettansa ominaisittaan ominaisittansa instructive — — comitative — ominaisineen ominaisinensa

Derived terms

• ominaisesti
• ominaisuus

 

compounds

• ominaisarvo
• ominaisavaruus
• ominaisfunktio
• ominaishaju
• ominaishöyrystymislämpö
• ominaiskimmokerroin
• ominaiskäyrä
• ominaislaatu
• ominaisliike
• ominaislujuus
• ominaislämpö
• ominaislämpökapasiteetti
• ominaispaino
• ominaispiirre
• ominaissulamislämpö
• ominaisteho
• ominaistila
• ominaistilavuus
• ominaistuoksu
• ominaisvastus
• ominaisvektori
• ominaisväri
• ominaisvärähtely
• ominaisvärähtelytaajuus

 

Further reading

• “ominainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03