ominaistuoksu

Finnish

Etymology

ominais- +‎ tuoksu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈominɑi̯sˌtuo̯ksu/, [ˈo̞minɑ̝i̯s̠ˌtuo̞̯ks̠u]
• Rhymes: -uoksu
• Hyphenation^(key): ominais‧tuoksu

Noun

ominaistuoksu

1. characteristic odor or smell

Declension

Inflection of ominaistuoksu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ominaistuoksu	ominaistuoksut
genitive		ominaistuoksun	ominaistuoksujen
partitive		ominaistuoksua	ominaistuoksuja
illative		ominaistuoksuun	ominaistuoksuihin
		singular	plural
nominative		ominaistuoksu	ominaistuoksut
accusative	nom.	ominaistuoksu	ominaistuoksut
	gen.	ominaistuoksun
genitive		ominaistuoksun	ominaistuoksujen
partitive		ominaistuoksua	ominaistuoksuja
inessive		ominaistuoksussa	ominaistuoksuissa
elative		ominaistuoksusta	ominaistuoksuista
illative		ominaistuoksuun	ominaistuoksuihin
adessive		ominaistuoksulla	ominaistuoksuilla
ablative		ominaistuoksulta	ominaistuoksuilta
allative		ominaistuoksulle	ominaistuoksuille
essive		ominaistuoksuna	ominaistuoksuina
translative		ominaistuoksuksi	ominaistuoksuiksi
abessive		ominaistuoksutta	ominaistuoksuitta
instructive		—	ominaistuoksuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ominaistuoksu (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ominaistuoksuni ominaistuoksuni accusative nom. ominaistuoksuni ominaistuoksuni gen. ominaistuoksuni genitive ominaistuoksuni ominaistuoksujeni partitive ominaistuoksuani ominaistuoksujani inessive ominaistuoksussani ominaistuoksuissani elative ominaistuoksustani ominaistuoksuistani illative ominaistuoksuuni ominaistuoksuihini adessive ominaistuoksullani ominaistuoksuillani ablative ominaistuoksultani ominaistuoksuiltani allative ominaistuoksulleni ominaistuoksuilleni essive ominaistuoksunani ominaistuoksuinani translative ominaistuoksukseni ominaistuoksuikseni abessive ominaistuoksuttani ominaistuoksuittani instructive — — comitative — ominaistuoksuineni second-person singular possessor singular plural nominative ominaistuoksusi ominaistuoksusi accusative nom. ominaistuoksusi ominaistuoksusi gen. ominaistuoksusi genitive ominaistuoksusi ominaistuoksujesi partitive ominaistuoksuasi ominaistuoksujasi inessive ominaistuoksussasi ominaistuoksuissasi elative ominaistuoksustasi ominaistuoksuistasi illative ominaistuoksuusi ominaistuoksuihisi adessive ominaistuoksullasi ominaistuoksuillasi ablative ominaistuoksultasi ominaistuoksuiltasi allative ominaistuoksullesi ominaistuoksuillesi essive ominaistuoksunasi ominaistuoksuinasi translative ominaistuoksuksesi ominaistuoksuiksesi abessive ominaistuoksuttasi ominaistuoksuittasi instructive — — comitative — ominaistuoksuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ominaistuoksumme ominaistuoksumme accusative nom. ominaistuoksumme ominaistuoksumme gen. ominaistuoksumme genitive ominaistuoksumme ominaistuoksujemme partitive ominaistuoksuamme ominaistuoksujamme inessive ominaistuoksussamme ominaistuoksuissamme elative ominaistuoksustamme ominaistuoksuistamme illative ominaistuoksuumme ominaistuoksuihimme adessive ominaistuoksullamme ominaistuoksuillamme ablative ominaistuoksultamme ominaistuoksuiltamme allative ominaistuoksullemme ominaistuoksuillemme essive ominaistuoksunamme ominaistuoksuinamme translative ominaistuoksuksemme ominaistuoksuiksemme abessive ominaistuoksuttamme ominaistuoksuittamme instructive — — comitative — ominaistuoksuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ominaistuoksunne ominaistuoksunne accusative nom. ominaistuoksunne ominaistuoksunne gen. ominaistuoksunne genitive ominaistuoksunne ominaistuoksujenne partitive ominaistuoksuanne ominaistuoksujanne inessive ominaistuoksussanne ominaistuoksuissanne elative ominaistuoksustanne ominaistuoksuistanne illative ominaistuoksuunne ominaistuoksuihinne adessive ominaistuoksullanne ominaistuoksuillanne ablative ominaistuoksultanne ominaistuoksuiltanne allative ominaistuoksullenne ominaistuoksuillenne essive ominaistuoksunanne ominaistuoksuinanne translative ominaistuoksuksenne ominaistuoksuiksenne abessive ominaistuoksuttanne ominaistuoksuittanne instructive — — comitative — ominaistuoksuinenne third-person possessor singular plural nominative ominaistuoksunsa ominaistuoksunsa accusative nom. ominaistuoksunsa ominaistuoksunsa gen. ominaistuoksunsa genitive ominaistuoksunsa ominaistuoksujensa partitive ominaistuoksuaan ominaistuoksuansa ominaistuoksujaan ominaistuoksujansa inessive ominaistuoksussaan ominaistuoksussansa ominaistuoksuissaan ominaistuoksuissansa elative ominaistuoksustaan ominaistuoksustansa ominaistuoksuistaan ominaistuoksuistansa illative ominaistuoksuunsa ominaistuoksuihinsa adessive ominaistuoksullaan ominaistuoksullansa ominaistuoksuillaan ominaistuoksuillansa ablative ominaistuoksultaan ominaistuoksultansa ominaistuoksuiltaan ominaistuoksuiltansa allative ominaistuoksulleen ominaistuoksullensa ominaistuoksuilleen ominaistuoksuillensa essive ominaistuoksunaan ominaistuoksunansa ominaistuoksuinaan ominaistuoksuinansa translative ominaistuoksukseen ominaistuoksuksensa ominaistuoksuikseen ominaistuoksuiksensa abessive ominaistuoksuttaan ominaistuoksuttansa ominaistuoksuittaan ominaistuoksuittansa instructive — — comitative — ominaistuoksuineen ominaistuoksuinensa

Further reading

• “ominaistuoksu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03