omankielinen

Finnish

Etymology

oman +‎ kieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈomɑnˌkie̯linen/, [ˈo̞mɑ̝ŋˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Hyphenation^(key): oman‧kieli‧nen

Adjective

omankielinen

1. Synonym of omakielinen (“in one's own language”)

Declension

Inflection of omankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		omankielinen	omankieliset
genitive		omankielisen	omankielisten omankielisien
partitive		omankielistä	omankielisiä
illative		omankieliseen	omankielisiin
		singular	plural
nominative		omankielinen	omankieliset
accusative	nom.	omankielinen	omankieliset
	gen.	omankielisen
genitive		omankielisen	omankielisten omankielisien
partitive		omankielistä	omankielisiä
inessive		omankielisessä	omankielisissä
elative		omankielisestä	omankielisistä
illative		omankieliseen	omankielisiin
adessive		omankielisellä	omankielisillä
ablative		omankieliseltä	omankielisiltä
allative		omankieliselle	omankielisille
essive		omankielisenä	omankielisinä
translative		omankieliseksi	omankielisiksi
abessive		omankielisettä	omankielisittä
instructive		—	omankielisin
comitative		—	omankielisine

Possessive forms of omankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative omankieliseni omankieliseni accusative nom. omankieliseni omankieliseni gen. omankieliseni genitive omankieliseni omankielisteni omankielisieni partitive omankielistäni omankielisiäni inessive omankielisessäni omankielisissäni elative omankielisestäni omankielisistäni illative omankieliseeni omankielisiini adessive omankieliselläni omankielisilläni ablative omankieliseltäni omankielisiltäni allative omankieliselleni omankielisilleni essive omankielisenäni omankielisinäni translative omankielisekseni omankielisikseni abessive omankielisettäni omankielisittäni instructive — — comitative — omankielisineni second-person singular possessor singular plural nominative omankielisesi omankielisesi accusative nom. omankielisesi omankielisesi gen. omankielisesi genitive omankielisesi omankielistesi omankielisiesi partitive omankielistäsi omankielisiäsi inessive omankielisessäsi omankielisissäsi elative omankielisestäsi omankielisistäsi illative omankieliseesi omankielisiisi adessive omankieliselläsi omankielisilläsi ablative omankieliseltäsi omankielisiltäsi allative omankielisellesi omankielisillesi essive omankielisenäsi omankielisinäsi translative omankieliseksesi omankielisiksesi abessive omankielisettäsi omankielisittäsi instructive — — comitative — omankielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative omankielisemme omankielisemme accusative nom. omankielisemme omankielisemme gen. omankielisemme genitive omankielisemme omankielistemme omankielisiemme partitive omankielistämme omankielisiämme inessive omankielisessämme omankielisissämme elative omankielisestämme omankielisistämme illative omankieliseemme omankielisiimme adessive omankielisellämme omankielisillämme ablative omankieliseltämme omankielisiltämme allative omankielisellemme omankielisillemme essive omankielisenämme omankielisinämme translative omankieliseksemme omankielisiksemme abessive omankielisettämme omankielisittämme instructive — — comitative — omankielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative omankielisenne omankielisenne accusative nom. omankielisenne omankielisenne gen. omankielisenne genitive omankielisenne omankielistenne omankielisienne partitive omankielistänne omankielisiänne inessive omankielisessänne omankielisissänne elative omankielisestänne omankielisistänne illative omankieliseenne omankielisiinne adessive omankielisellänne omankielisillänne ablative omankieliseltänne omankielisiltänne allative omankielisellenne omankielisillenne essive omankielisenänne omankielisinänne translative omankieliseksenne omankielisiksenne abessive omankielisettänne omankielisittänne instructive — — comitative — omankielisinenne third-person possessor singular plural nominative omankielisensä omankielisensä accusative nom. omankielisensä omankielisensä gen. omankielisensä genitive omankielisensä omankielistensä omankielisiensä partitive omankielistään omankielistänsä omankielisiään omankielisiänsä inessive omankielisessään omankielisessänsä omankielisissään omankielisissänsä elative omankielisestään omankielisestänsä omankielisistään omankielisistänsä illative omankieliseensä omankielisiinsä adessive omankielisellään omankielisellänsä omankielisillään omankielisillänsä ablative omankieliseltään omankieliseltänsä omankielisiltään omankielisiltänsä allative omankieliselleen omankielisellensä omankielisilleen omankielisillensä essive omankielisenään omankielisenänsä omankielisinään omankielisinänsä translative omankielisekseen omankieliseksensä omankielisikseen omankielisiksensä abessive omankielisettään omankielisettänsä omankielisittään omankielisittänsä instructive — — comitative — omankielisineen omankielisinensä

Further reading

• “omankielinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03