oentaa

Ingrian

Etymology

Cognates include Finnish ojentaa and Estonian õiendada.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈoentɑː/, [ˈo̞e̞ntɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈoentɑː/, [ˈo̞e̞nd̥ɑː]
• Rhymes: -oentɑː
• Hyphenation: o‧en‧taa

Verb

oentaa

1. (transitive) to stretch out

Conjugation

Conjugation of oentaa (type 3/kyntää, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oennan	en oenna	1st singular	oon oentant, oon oentanut	en oo oentant, en oo oentanut
2nd singular	oennat	et oenna	2nd singular	oot oentant, oot oentanut	et oo oentant, et oo oentanut
3rd singular	oentaa	ei oenna	3rd singular	ono oentant, ono oentanut	ei oo oentant, ei oo oentanut
1st plural	oennamma	emmä oenna	1st plural	oomma oentanneet	emmä oo oentanneet
2nd plural	oennatta	että oenna	2nd plural	ootta oentanneet	että oo oentanneet
3rd plural	oentaat1), oentavat2), oennettaa	evät oenna, ei oenneta	3rd plural	ovat oentanneet	evät oo oentanneet, ei oo oennettu
impersonal	oennettaa	ei oenneta	impersonal	ono oennettu	ei oo oennettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oensin	en oentant, en oentanut	1st singular	olin oentant, olin oentanut	en olt oentant, en olt oentanut
2nd singular	oensit	et oentant, et oentanut	2nd singular	olit oentant, olit oentanut	et olt oentant, et olt oentanut
3rd singular	oensi	ei oentant, ei oentanut	3rd singular	oli oentant, oli oentanut	ei olt oentant, ei olt oentanut
1st plural	oensimma	emmä oentanneet	1st plural	olimma oentanneet	emmä olleet oentanneet
2nd plural	oensitta	että oentanneet	2nd plural	olitta oentanneet	että olleet oentanneet
3rd plural	oensiit1), oensivat2), oennettii	evät oentanneet, ei oennettu	3rd plural	olivat oentanneet	evät olleet oentanneet, ei olt oennettu
impersonal	oennettii	ei oennettu	impersonal	oli oennettu	ei olt oennettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oentaisin	en oentais	1st singular	olisin oentant, olisin oentanut	en olis oentant, en olis oentanut
2nd singular	oentaisit, oentaist1)	et oentais	2nd singular	olisit oentant, olisit oentanut	et olis oentant, et olis oentanut
3rd singular	oentais	ei oentais	3rd singular	olis oentant, olis oentanut	ei olis oentant, ei olis oentanut
1st plural	oentaisimma	emmä oentais	1st plural	olisimma oentanneet	emmä olis oentanneet
2nd plural	oentaisitta	että oentais	2nd plural	olisitta oentanneet	että olis oentanneet
3rd plural	oentaisiit1), oentaisivat2), oennettais	evät oentais, ei oennettais	3rd plural	olisivat oentanneet	evät olis oentanneet, ei olis oennettu
impersonal	oennettais	ei oennettais	impersonal	olis oennettu	ei olis oennettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	oenna	elä oenna	2nd singular	oo oentant, oo oentanut	elä oo oentant, elä oo oentanut
3rd singular	oentakkoo	elköö oentako	3rd singular	olkoo oentant, olkoo oentanut	elköö olko oentant, elköö olko oentanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	oentakkaa	elkää oentako	2nd plural	olkaa oentanneet	elkää olko oentanneet
3rd plural	oentakkoot	elkööt oentako, elköö oennettako	3rd plural	olkoot oentanneet	elkööt olko oentanneet, elköö olko oennettu
impersonal	oennettakoo	elköö oennettako	impersonal	olkoo oennettu	elköö olko oennettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	oentanen	en oentane
2nd singular	oentanet	et oentane
3rd singular	oentannoo	ei oentane
1st plural	oentanemma	emmä oentane
2nd plural	oentanetta	että oentane
3rd plural	oentannoot	evät oentane, ei oennettane
impersonal	oennettanoo	ei oennettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		oentaa	present	oentava	oennettava
2nd	inessive	oentaes	past	oentant, oentanut	oennettu
	instructive	oentaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (oentakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	oentammaa
	inessive	oentamas
	elative	oentamast
	abessive	oentamata
4th	nominative	oentamiin
	partitive	oentamista, oentamist

Derived terms

• oennella

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358