norua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *norudak, a variant of *norkudak.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnoruɑˣ/, [ˈno̞ruɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oruɑ
• Hyphenation^(key): no‧rua

Verb

norua

1. (intransitive) To trickle.

Conjugation

Inflection of norua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norun	en noru	1st sing.	olen norunut	en ole norunut
2nd sing.		norut	et noru	2nd sing.	olet norunut	et ole norunut
3rd sing.		noruu	ei noru	3rd sing.	on norunut	ei ole norunut
1st plur.		norumme	emme noru	1st plur.	olemme noruneet	emme ole noruneet
2nd plur.		norutte	ette noru	2nd plur.	olette noruneet	ette ole noruneet
3rd plur.		noruvat	eivät noru	3rd plur.	ovat noruneet	eivät ole noruneet
passive		norutaan	ei noruta	passive	on noruttu	ei ole noruttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		noruin	en norunut	1st sing.	olin norunut	en ollut norunut
2nd sing.		noruit	et norunut	2nd sing.	olit norunut	et ollut norunut
3rd sing.		norui	ei norunut	3rd sing.	oli norunut	ei ollut norunut
1st plur.		noruimme	emme noruneet	1st plur.	olimme noruneet	emme olleet noruneet
2nd plur.		noruitte	ette noruneet	2nd plur.	olitte noruneet	ette olleet noruneet
3rd plur.		noruivat	eivät noruneet	3rd plur.	olivat noruneet	eivät olleet noruneet
passive		noruttiin	ei noruttu	passive	oli noruttu	ei ollut noruttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		noruisin	en noruisi	1st sing.	olisin norunut	en olisi norunut
2nd sing.		noruisit	et noruisi	2nd sing.	olisit norunut	et olisi norunut
3rd sing.		noruisi	ei noruisi	3rd sing.	olisi norunut	ei olisi norunut
1st plur.		noruisimme	emme noruisi	1st plur.	olisimme noruneet	emme olisi noruneet
2nd plur.		noruisitte	ette noruisi	2nd plur.	olisitte noruneet	ette olisi noruneet
3rd plur.		noruisivat	eivät noruisi	3rd plur.	olisivat noruneet	eivät olisi noruneet
passive		noruttaisiin	ei noruttaisi	passive	olisi noruttu	ei olisi noruttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		noru	älä noru	2nd sing.	—	—
3rd sing.		norukoon	älköön noruko	3rd sing.	olkoon norunut	älköön olko norunut
1st plur.		norukaamme	älkäämme noruko	1st plur.	—	—
2nd plur.		norukaa	älkää noruko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		norukoot	älkööt noruko	3rd plur.	olkoot noruneet	älkööt olko noruneet
passive		noruttakoon	älköön noruttako	passive	olkoon noruttu	älköön olko noruttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		norunen	en norune	1st sing.	lienen norunut	en liene norunut
2nd sing.		norunet	et norune	2nd sing.	lienet norunut	et liene norunut
3rd sing.		norunee	ei norune	3rd sing.	lienee norunut	ei liene norunut
1st plur.		norunemme	emme norune	1st plur.	lienemme noruneet	emme liene noruneet
2nd plur.		norunette	ette norune	2nd plur.	lienette noruneet	ette liene noruneet
3rd plur.		norunevat	eivät norune	3rd plur.	lienevät noruneet	eivät liene noruneet
passive		noruttaneen	ei noruttane	passive	lienee noruttu	ei liene noruttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		norua		present	noruva	noruttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st noruakseni noruaksemme 2nd noruaksesi noruaksenne 3rd noruakseen noruaksensa		past	norunut	noruttu
2nd	inessive2	noruessa	noruttaessa	agent4	noruma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st noruessani noruessamme 2nd noruessasi noruessanne 3rd noruessaan noruessansa		negative	norumaton
	instructive	noruen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	norumassa	—
	elative	norumasta	—
	illative	norumaan	—
	adessive	norumalla	—
	abessive	norumatta	—
	instructive	noruman	noruttaman
4th3	verbal noun	noruminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st norumaisillani norumaisillamme 2nd norumaisillasi norumaisillanne 3rd norumaisillaan norumaisillansa

Derived terms

• norahtaa
• noro
• noruttaa

 

Further reading

• “norua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• Rauno, nuora, runoa, ruoan