nimeäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

nimetä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈnimeæminen/, [ˈnime̞ˌæmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): ni‧me‧ä‧mi‧nen

Noun

[edit]

nimeäminen

  1. verbal noun of nimetä
    1. naming

Declension

[edit]
Inflection of nimeäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative nimeäminen nimeämiset
genitive nimeämisen nimeämisten
nimeämisien
partitive nimeämistä nimeämisiä
illative nimeämiseen nimeämisiin
singular plural
nominative nimeäminen nimeämiset
accusative nom. nimeäminen nimeämiset
gen. nimeämisen
genitive nimeämisen nimeämisten
nimeämisien
partitive nimeämistä nimeämisiä
inessive nimeämisessä nimeämisissä
elative nimeämisestä nimeämisistä
illative nimeämiseen nimeämisiin
adessive nimeämisellä nimeämisillä
ablative nimeämiseltä nimeämisiltä
allative nimeämiselle nimeämisille
essive nimeämisenä nimeämisinä
translative nimeämiseksi nimeämisiksi
abessive nimeämisettä nimeämisittä
instructive nimeämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nimeäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Anagrams

[edit]