Jump to content

neuloa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

neula (“needle”) +‎ -oa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈneu̯loɑˣ/, [ˈne̞u̯lo̞ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -euloɑ
  • Hyphenation(key): neu‧loa

Verb

[edit]

neuloa

  1. to knit
    Synonym: (see the usage notes) kutoa
  2. (Western Finnish) to sew
    Synonym: ommella

Usage notes

[edit]

Originally western Finnish dialects used kutoa and eastern dialects neuloa for knitting (and their use remains highly regional in informal and less technical contexts). Kotus accepts both forms as standard, but in technical terminology, the latter is preferred to distinguish it from kutoa (“to weave”). neuloa is a word in the western dialects as well, but there it means "to sew", not "to knit"; the former meaning is rarely encountered in standard Finnish, as ommella (“to sew”) is used.

Dialectal synonyms for neuloa (“to knit”) (map)
Standard Finnish neuloa
Southern Southwest Finland

(Eteläinen Varsinais-Suomi)
[Southwestern dialects]

Kaarina, Kakskerta, Kuusjoki, Muurla, Paimio, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Sauvo kutoa
Northern Southwest Finland

(Pohjoinen Varsinais-Suomi)
[Southwestern dialects]

Eurajoki, Hinnerjoki, Honkilahti, Kalanti, Karjala, Laitila, Lappi, Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhämaa, Pyhäranta, Raisio, Rauma, Rymättylä, Taivassalo, Velkua kutoa
Southwest Finnish Highlands

(Varsinais-Suomen ylämaa)
[Southwestern transitional dialects]

Aura, Koski Tl, Köyliö, Lieto, Maaria, Marttila, Paattinen, Pöytyä, Somero, Säkylä, Yläne kutoa
Western Uusimaa

(Länsi-Uusimaa)
[Southwestern transitional dialects]

Karjalohja, Nummi, Pusula, Pyhäjärvi (Ul), Sammatti, Vihti kutoa
Southern Satakunta

(Etelä-Satakunta)
[Southwestern transitional dialects]

Alastaro, Huittinen, Keikyä, Kokemäki, Loimaa, Metsämaa, Punkalaidun, Vampula kutoa
Western Satakunta

(Länsi-Satakunta)
[Southwestern transitional dialects]

Ahlainen, Kullaa, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila kutoa
Northern Satakunta

(Pohjois-Satakunta)
[Tavastian dialects]

Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kiikka, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Parkano, Suodenniemi, Suoniemi, Tyrvää, Viljakkala kutoa
Northern Tavastia

(Pohjois-Häme)
[Tavastian dialects]

Akaa, Eräjärvi, Kalvola, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Messukylä, Orivesi, Pälkäne, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Teisko, Tottijärvi, Urjala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi kutoa
Southern Tavastia

(Etelä-Häme)
[Tavastian dialects]

Hausjärvi, Humppila, Hyvinkää, Janakkala, Loppi, Nurmijärvi, Renko, Tammela, Tuusula, Ypäjä kutoa
Southeastern Tavastia

(Kaakkois-Häme)
[Tavastian dialects]

Asikkala, Askola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lammi, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki kutoa
Kymenlaakso
[Tavastian dialects] 		Anjala, Artjärvi, Elimäki, Iitti, Jaala, Kymi, Lapinjärvi, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Valkeala kutoa
Pyhtää, Sippola, Valkeala, Vehkalahti neuloa
Southern Ostrobothnia

(Etelä-Pohjanmaa)
[South Ostrobothnian dialects]

Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Lapväärtti, Nurmo, Oravainen, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Teuva, Töysä, Vähäkyrö kutoa
Central Ostrobothnia

(Keski-Pohjanmaa)
[Central and North Ostrobothnian dialects]

Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kestilä, Lestijärvi, Lohtaja, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pyhäjoki, Pyhäntä, Rautio, Reisjärvi, Saloinen, Sievi, Toholampi, Ylivieska kutoa
Northern Ostrobothnia

(Pohjois-Pohjanmaa)
[Central and North Ostrobothnian dialects]

Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulu, Oulujoki, Paavola, Pattijoki, Pudasjärvi, Rantsila, Siikajoki, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti kutoa
Lapland

(Peräpohjola)
[Lapland dialects]

Inari, Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Lyngen (Jyykeä/Yykeä), Nordreisa (Raisi), Pelkosenniemi, Rovaniemi, Salla, Simo, Sodankylä, Tervola, Utsjoki kutoa
Westrobothnia

(Länsi-Pohja)
[Lapland dialects]

Alatornio, Jukkasjärvi, Karunki, Kolari, Muonio, Tärendö (Täräntö), Vittangi (Vittanki), Ylitornio kutoa
Kainuu
[Savonian dialects] 		Kajaani, Kuhmo, Kuusamo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Vaala kutoa
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi neuloa
Northern Central Finland

(Pohjoinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Karstula, Kivijärvi, Konginkangas, Konnevesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Viitasaari, Äänekoski neuloa
Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi kutoa
Western Central Finland

(Läntinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Keuruu, Kortesjärvi, Lehtimäki, Pihlajavesi, Ähtäri kutoa
Southern Central Finland

(Eteläinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Leivonmäki, Luhanka, Pertunmaa, Petäjävesi, Sysmä kutoa
Muurame, Pertunmaa neuloa
Northern Savonia

(Pohjois-Savo)
[Savonian dialects]

Heinävesi, Iisalmi, Joroinen, Jäppilä, Kaavi, Kangaslampi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Muuruvesi, Nilsiä, Pieksämäki, Pielavesi, Pyhäjärvi (Ol), Rantasalmi, Rautalampi, Riistavesi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Säyneinen, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi, Vesanto, Vieremä, Virtasalmi neuloa
Rautalampi kutoa
Southern Savonia

(Etelä-Savo)
[Savonian dialects]

Anttola, Hirvensalmi, Juva, Kerimäki, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Ristiina, Savonranta, Sulkava, Sääminki neuloa
Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju kutoa
Northern Karelia

(Pohjois-Karjala)
[Savonian dialects]

Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolahti, Korabselki (Korpiselkä), Liperi, Nurmes, Outokumpu/Kuusjärvi, Pielisjärvi, Polvijärvi, Pälkjärvi, Rautavaara, Ruskeala, Rääkkylä, Tohmajärvi, Tuupovaara, Valtimo, Värtsilä neuloa
Central Karelia

(Keski-Karjala)
[Southeastern dialects]

Gromovo (Sakkola), Impilakhtinskoye (Impilahti), Kharlu (Harlu), Khiytola (Hiitola), Kurkijoki, Lumivaara, Melnikovskoye (Räisälä), Otradnoye (Pyhäjärvi (Vpl)), Parikkala, Priozersk (Käkisalmi), Sevastyanovskoye (Kaukola), Sortavala, Sosnovo (Rautu), Uukuniemi, Yakkima (Jaakkima), Zaporozhskoye (Metsäpirtti) neuloa
Southern Karelia

(Etelä-Karjala)
[Southeastern dialects]

Bolshoy Tyuters (Tytärsaari), Joutseno, Kamennogorsk (Antrea), Kondratyevo (Säkkijärvi), Lappee, Lemi, Lesogorsky (Jääski), Luumäki, Michurinskoye (Valkjärvi), Miehikkälä, Moshchny (Lavansaari), Ozyorskoye (Vuoksenranta), Pervomayskoye (Kivennapa), Pionerskoye (Kuolemajärvi), Pobeda (Kanneljärvi), Polyany (Uusikirkko (Vpl)), Pravdino (Muolaa), Primorsk (Koivisto), Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Sovetsky (Johannes), Suomenniemi, Svobodnoye (Kirvu), Taipalsaari, Veshchevo (Heinjoki), Virolahti, Vuoksela, Vyborg (Viipuri), Yashino (Vahviala), Ylämaa, Äyräpää neuloa
Ingria

(Inkeri)
[Southeastern dialects]

Beloostrov (Valkeasaari), Koltushi (Keltto), Lembolovo (Lempaala), Martyshkino (Tyrö), Nikuljasy (Miikkulainen), Slavyanka (Venjoki), Toksovo (Toksova), Vuoly (Vuole/Vuolee) neuloa
Värmland

(Vermlanti)
[Savonian dialects]

Värmland (Vermlanti) kutoa

neuloa

The classification of and data for regional dialects is based on pre-1950s data. Since the 1950s, the dialects have become increasingly mixed, levelled and influenced by Standard Finnish. Besides Standard Finnish, a relatively uniform and originally urban 'colloquial Finnish' is beginning to emerge in their place, especially in the cities.

Source: Suomen murteiden sanakirja by Kotimaisten kielten keskus (CC BY 4.0)

Dialectal distribution of neuloa (“to sew”)
  • Southern Southwest Finland (Eteläinen Varsinais-Suomi) [Southwestern dialects]
    • Halikko, Muurla, Paimio, Perniö, Pertteli, Sauvo
  • Northern Southwest Finland (Pohjoinen Varsinais-Suomi) [Southwestern dialects]
    • Eurajoki, Kalanti, Karjala, Laitila, Lokalahti, Luvia, Mynämäki, Nousiainen, Pyhämaa, Pyhäranta, Raisio, Rauma, Taivassalo, Turku
  • Southwest Finnish Highlands (Varsinais-Suomen ylämaa) [Southwestern transitional dialects]
    • Aura, Karinainen, Köyliö, Lieto, Maaria, Pöytyä, Somero, Yläne
  • Western Uusimaa (Länsi-Uusimaa) [Southwestern transitional dialects]
    • Karjalohja, Lohja, Nummi, Pusula, Pyhäjärvi (Ul), Sammatti, Vihti
  • Southern Satakunta (Etelä-Satakunta) [Southwestern transitional dialects]
    • Alastaro, Huittinen, Kauvatsa, Keikyä, Kokemäki, Loimaa, Metsämaa, Punkalaidun, Vampula
  • Western Satakunta (Länsi-Satakunta) [Southwestern transitional dialects]
    • Ahlainen, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Ulvila
  • Northern Satakunta (Pohjois-Satakunta) [Tavastian dialects]
    • Honkajoki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karkku, Karvia, Kiikka, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Parkano, Suoniemi, Tyrvää, Viljakkala
  • Northern Tavastia (Pohjois-Häme) [Tavastian dialects]
    • Akaa, Eräjärvi, Hattula, Hauho, Kalvola, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Messukylä, Orivesi, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Tampere, Tottijärvi, Tuulos, Urjala, Viiala, Virrat
  • Southern Tavastia (Etelä-Häme) [Tavastian dialects]
    • Hausjärvi, Humppila, Hyvinkää, Jokioinen, Loppi, Nurmijärvi, Renko, Tammela, Tuusula, Ypäjä
  • Southeastern Tavastia (Kaakkois-Häme) [Tavastian dialects]
    • Asikkala, Askola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lammi, Myrskylä, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pornainen
  • Kymenlaakso [Tavastian dialects]
    • Artjärvi, Elimäki, Haapasaari, Iitti, Kymi, Lapinjärvi, Pyhtää, Valkeala
  • Southern Ostrobothnia (Etelä-Pohjanmaa) [South Ostrobothnian dialects]
    • Alahärmä, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Teuva, Töysä, Vähäkyrö
  • Central Ostrobothnia (Keski-Pohjanmaa) [Central and North Ostrobothnian dialects]
    • Himanka, Kälviä, Merijärvi, Perho, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi
  • Northern Ostrobothnia (Pohjois-Pohjanmaa) [Central and North Ostrobothnian dialects]
    • Haukipudas, Ii, Liminka, Raahe, Rantsila, Utajärvi
  • Lapland (Peräpohjola) [Lapland dialects]
    • Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Lyngen (Jyykeä/Yykeä), Nordreisa (Raisi), Pelkosenniemi, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Tervola, Varanger (Varanki)
  • Westrobothnia (Länsi-Pohja) [Lapland dialects]
    • Alatornio, Gällivare (Jällivaara), Karunki, Muonio, Pajala, Tärendö (Täräntö), Vittangi (Vittanki), Ylitornio
  • Kainuu [Savonian dialects]
    • Kuusamo, Posio, Vaala
  • Northern Central Finland (Pohjoinen Keski-Suomi) [Savonian dialects]
    • Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konginkangas, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Sumiainen, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski
  • Western Central Finland (Läntinen Keski-Suomi) [Savonian dialects]
    • Alajärvi, Evijärvi, Keuruu, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Pihlajavesi, Soini, Vimpeli, Ähtäri
  • Southern Central Finland (Eteläinen Keski-Suomi) [Savonian dialects]
    • Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Leivonmäki, Pertunmaa, Petäjävesi, Sysmä, Toivakka
  • Southern Savonia (Etelä-Savo) [Savonian dialects]
    • Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju
  • Southern Karelia (Etelä-Karjala) [Southeastern dialects]
    • Savitaipale, Ylämaa
  • Värmland (Vermlanti) [Savonian dialects]
    • Värmland (Vermlanti)

The classification of and data for regional dialects is based on pre-1950s data. Since the 1950s, the dialects have become increasingly mixed, levelled and influenced by Standard Finnish. Besides Standard Finnish, a relatively uniform and originally urban 'colloquial Finnish' is beginning to emerge in their place, especially in the cities.

Source: Suomen murteiden sanakirja by Kotimaisten kielten keskus (CC BY 4.0); see the information for the background image for its sources and licensing

Conjugation

[edit]
Inflection of neuloa (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. neulon en neulo 1st sing. olen neulonut en ole neulonut
2nd sing. neulot et neulo 2nd sing. olet neulonut et ole neulonut
3rd sing. neuloo ei neulo 3rd sing. on neulonut ei ole neulonut
1st plur. neulomme emme neulo 1st plur. olemme neuloneet emme ole neuloneet
2nd plur. neulotte ette neulo 2nd plur. olette neuloneet ette ole neuloneet
3rd plur. neulovat eivät neulo 3rd plur. ovat neuloneet eivät ole neuloneet
passive neulotaan ei neulota passive on neulottu ei ole neulottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. neuloin en neulonut 1st sing. olin neulonut en ollut neulonut
2nd sing. neuloit et neulonut 2nd sing. olit neulonut et ollut neulonut
3rd sing. neuloi ei neulonut 3rd sing. oli neulonut ei ollut neulonut
1st plur. neuloimme emme neuloneet 1st plur. olimme neuloneet emme olleet neuloneet
2nd plur. neuloitte ette neuloneet 2nd plur. olitte neuloneet ette olleet neuloneet
3rd plur. neuloivat eivät neuloneet 3rd plur. olivat neuloneet eivät olleet neuloneet
passive neulottiin ei neulottu passive oli neulottu ei ollut neulottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. neuloisin en neuloisi 1st sing. olisin neulonut en olisi neulonut
2nd sing. neuloisit et neuloisi 2nd sing. olisit neulonut et olisi neulonut
3rd sing. neuloisi ei neuloisi 3rd sing. olisi neulonut ei olisi neulonut
1st plur. neuloisimme emme neuloisi 1st plur. olisimme neuloneet emme olisi neuloneet
2nd plur. neuloisitte ette neuloisi 2nd plur. olisitte neuloneet ette olisi neuloneet
3rd plur. neuloisivat eivät neuloisi 3rd plur. olisivat neuloneet eivät olisi neuloneet
passive neulottaisiin ei neulottaisi passive olisi neulottu ei olisi neulottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. neulo älä neulo 2nd sing. — —
3rd sing. neulokoon älköön neuloko 3rd sing. olkoon neulonut älköön olko neulonut
1st plur. neulokaamme älkäämme neuloko 1st plur. — —
2nd plur. neulokaa älkää neuloko 2nd plur. — —
3rd plur. neulokoot älkööt neuloko 3rd plur. olkoot neuloneet älkööt olko neuloneet
passive neulottakoon älköön neulottako passive olkoon neulottu älköön olko neulottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. neulonen en neulone 1st sing. lienen neulonut en liene neulonut
2nd sing. neulonet et neulone 2nd sing. lienet neulonut et liene neulonut
3rd sing. neulonee ei neulone 3rd sing. lienee neulonut ei liene neulonut
1st plur. neulonemme emme neulone 1st plur. lienemme neuloneet emme liene neuloneet
2nd plur. neulonette ette neulone 2nd plur. lienette neuloneet ette liene neuloneet
3rd plur. neulonevat eivät neulone 3rd plur. lienevät neuloneet eivät liene neuloneet
passive neulottaneen ei neulottane passive lienee neulottu ei liene neulottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st neuloa present neulova neulottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st neuloakseni neuloaksemme
2nd neuloaksesi neuloaksenne
3rd neuloakseen
neuloaksensa
past neulonut neulottu
2nd inessive2 neuloessa neulottaessa agent4 neuloma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st neuloessani neuloessamme
2nd neuloessasi neuloessanne
3rd neuloessaan
neuloessansa
negative neulomaton
instructive neuloen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive neulomassa —
elative neulomasta —
illative neulomaan —
adessive neulomalla —
abessive neulomatta —
instructive neuloman neulottaman
4th3 verbal noun neulominen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st neulomaisillani neulomaisillamme
2nd neulomaisillasi neulomaisillanne
3rd neulomaisillaan
neulomaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=neuloa&oldid=78804136"