myllertää

Finnish

Etymology 1

From myllätä +‎ -ertää.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmylːertæːˣ/, [ˈmylːe̞rt̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -ylːertæː
• Hyphenation^(key): myl‧ler‧tää

Verb

myllertää

1. (transitive, usually atelic) to dig, to tear up, to rummage, to ravage

Conjugation

Inflection of myllertää (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllerrän	en myllerrä	1st sing.	olen myllertänyt	en ole myllertänyt
2nd sing.		myllerrät	et myllerrä	2nd sing.	olet myllertänyt	et ole myllertänyt
3rd sing.		myllertää	ei myllerrä	3rd sing.	on myllertänyt	ei ole myllertänyt
1st plur.		myllerrämme	emme myllerrä	1st plur.	olemme myllertäneet	emme ole myllertäneet
2nd plur.		myllerrätte	ette myllerrä	2nd plur.	olette myllertäneet	ette ole myllertäneet
3rd plur.		myllertävät	eivät myllerrä	3rd plur.	ovat myllertäneet	eivät ole myllertäneet
passive		myllerretään	ei myllerretä	passive	on myllerretty	ei ole myllerretty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllersin	en myllertänyt	1st sing.	olin myllertänyt	en ollut myllertänyt
2nd sing.		myllersit	et myllertänyt	2nd sing.	olit myllertänyt	et ollut myllertänyt
3rd sing.		myllersi	ei myllertänyt	3rd sing.	oli myllertänyt	ei ollut myllertänyt
1st plur.		myllersimme	emme myllertäneet	1st plur.	olimme myllertäneet	emme olleet myllertäneet
2nd plur.		myllersitte	ette myllertäneet	2nd plur.	olitte myllertäneet	ette olleet myllertäneet
3rd plur.		myllersivät	eivät myllertäneet	3rd plur.	olivat myllertäneet	eivät olleet myllertäneet
passive		myllerrettiin	ei myllerretty	passive	oli myllerretty	ei ollut myllerretty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllertäisin	en myllertäisi	1st sing.	olisin myllertänyt	en olisi myllertänyt
2nd sing.		myllertäisit	et myllertäisi	2nd sing.	olisit myllertänyt	et olisi myllertänyt
3rd sing.		myllertäisi	ei myllertäisi	3rd sing.	olisi myllertänyt	ei olisi myllertänyt
1st plur.		myllertäisimme	emme myllertäisi	1st plur.	olisimme myllertäneet	emme olisi myllertäneet
2nd plur.		myllertäisitte	ette myllertäisi	2nd plur.	olisitte myllertäneet	ette olisi myllertäneet
3rd plur.		myllertäisivät	eivät myllertäisi	3rd plur.	olisivat myllertäneet	eivät olisi myllertäneet
passive		myllerrettäisiin	ei myllerrettäisi	passive	olisi myllerretty	ei olisi myllerretty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myllerrä	älä myllerrä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myllertäköön	älköön myllertäkö	3rd sing.	olkoon myllertänyt	älköön olko myllertänyt
1st plur.		myllertäkäämme	älkäämme myllertäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myllertäkää	älkää myllertäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myllertäkööt	älkööt myllertäkö	3rd plur.	olkoot myllertäneet	älkööt olko myllertäneet
passive		myllerrettäköön	älköön myllerrettäkö	passive	olkoon myllerretty	älköön olko myllerretty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllertänen	en myllertäne	1st sing.	lienen myllertänyt	en liene myllertänyt
2nd sing.		myllertänet	et myllertäne	2nd sing.	lienet myllertänyt	et liene myllertänyt
3rd sing.		myllertänee	ei myllertäne	3rd sing.	lienee myllertänyt	ei liene myllertänyt
1st plur.		myllertänemme	emme myllertäne	1st plur.	lienemme myllertäneet	emme liene myllertäneet
2nd plur.		myllertänette	ette myllertäne	2nd plur.	lienette myllertäneet	ette liene myllertäneet
3rd plur.		myllertänevät	eivät myllertäne	3rd plur.	lienevät myllertäneet	eivät liene myllertäneet
passive		myllerrettäneen	ei myllerrettäne	passive	lienee myllerretty	ei liene myllerretty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myllertää		present	myllertävä	myllerrettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myllertääkseni myllertääksemme 2nd myllertääksesi myllertääksenne 3rd myllertääkseen myllertääksensä		past	myllertänyt	myllerretty
2nd	inessive2	myllertäessä	myllerrettäessä	agent4	myllertämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myllertäessäni myllertäessämme 2nd myllertäessäsi myllertäessänne 3rd myllertäessään myllertäessänsä		negative	myllertämätön
	instructive	myllertäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form myllertää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	myllertämässä	—
	elative	myllertämästä	—
	illative	myllertämään	—
	adessive	myllertämällä	—
	abessive	myllertämättä	—
	instructive	myllertämän	myllerrettämän
4th3	verbal noun	myllertäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myllertämäisilläni myllertämäisillämme 2nd myllertämäisilläsi myllertämäisillänne 3rd myllertämäisillään myllertämäisillänsä

Derived terms

• myllerrys

 

Further reading

• “myllertää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmylːertæː/, [ˈmylːe̞rt̪æː]
• Rhymes: -ylːertæː
• Hyphenation^(key): myl‧ler‧tää

Verb

myllertää

1. third-person singular present indicative of myllertää