myllätä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

mylläämässä

—

elative

mylläämästä

—

illative

mylläämään

—

adessive

mylläämällä

—

abessive

mylläämättä

—

instructive

mylläämän

myllättämän

4th³

verbal noun

myllääminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	mylläämäisilläni	mylläämäisillämme
2nd	mylläämäisilläsi	mylläämäisillänne
3rd	mylläämäisillään mylläämäisillänsä

Derived terms

References

^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎^[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Ingrian

Etymology

Sound-symbolic. Cognates include Finnish myllätä and Estonian müllata.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylʲːət]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylːæd̥æ]
Rhymes: -ylːæt, -ylːætæ
Hyphenation: myl‧lä‧tä

Verb

myllätä

(intransitive) to rummage

Conjugation

Conjugation of myllätä (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	myllään	en myllää	1st singular	oon myllänt, oon myllännyt	en oo myllänt, en oo myllännyt
2nd singular	mylläät	et myllää	2nd singular	oot myllänt, oot myllännyt	et oo myllänt, et oo myllännyt
3rd singular	mylläjää	ei myllää	3rd singular	ono myllänt, ono myllännyt	ei oo myllänt, ei oo myllännyt
1st plural	mylläämmä	emmä myllää	1st plural	oomma myllänneet	emmä oo myllänneet
2nd plural	mylläättä	että myllää	2nd plural	ootta myllänneet	että oo myllänneet
3rd plural	mylläjäät¹⁾, mylläävät²⁾, myllätää	evät myllää, ei myllätä	3rd plural	ovat myllänneet	evät oo myllänneet, ei oo myllätty
impersonal	myllätää	ei myllätä	impersonal	ono myllätty	ei oo myllätty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mylläisin	en myllänt, en myllännyt	1st singular	olin myllänt, olin myllännyt	en olt myllänt, en olt myllännyt
2nd singular	mylläisit, mylläist¹⁾	et myllänt, et myllännyt	2nd singular	olit myllänt, olit myllännyt	et olt myllänt, et olt myllännyt
3rd singular	mylläis	ei myllänt, ei myllännyt	3rd singular	oli myllänt, oli myllännyt	ei olt myllänt, ei olt myllännyt
1st plural	mylläisimmä	emmä myllänneet	1st plural	olimma myllänneet	emmä olleet myllänneet
2nd plural	mylläisittä	että myllänneet	2nd plural	olitta myllänneet	että olleet myllänneet
3rd plural	mylläisiit¹⁾, mylläisivät²⁾, myllättii	evät myllänneet, ei myllätty	3rd plural	olivat myllänneet	evät olleet myllänneet, ei olt myllätty
impersonal	myllättii	ei myllätty	impersonal	oli myllätty	ei olt myllätty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mylläjäisin	en mylläjäis	1st singular	olisin myllänt, olisin myllännyt	en olis myllänt, en olis myllännyt
2nd singular	mylläjäisit, mylläjäist¹⁾	et mylläjäis	2nd singular	olisit myllänt, olisit myllännyt	et olis myllänt, et olis myllännyt
3rd singular	mylläjäis	ei mylläjäis	3rd singular	olis myllänt, olis myllännyt	ei olis myllänt, ei olis myllännyt
1st plural	mylläjäisimmä	emmä mylläjäis	1st plural	olisimma myllänneet	emmä olis myllänneet
2nd plural	mylläjäisittä	että mylläjäis	2nd plural	olisitta myllänneet	että olis myllänneet
3rd plural	mylläjäisiit¹⁾, mylläjäisivät²⁾, myllättäis	evät mylläjäis, ei myllättäis	3rd plural	olisivat myllänneet	evät olis myllänneet, ei olis myllätty
impersonal	myllättäis	ei myllättäis	impersonal	olis myllätty	ei olis myllätty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	myllää	elä myllää	2nd singular	oo myllänt, oo myllännyt	elä oo myllänt, elä oo myllännyt
3rd singular	myllätköö	elköö myllätkö	3rd singular	olkoo myllänt, olkoo myllännyt	elköö olko myllänt, elköö olko myllännyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	myllätkää	elkää myllätkö	2nd plural	olkaa myllänneet	elkää olko myllänneet
3rd plural	myllätkööt	elkööt myllätkö, elköö myllättäkö	3rd plural	olkoot myllänneet	elkööt olko myllänneet, elköö olko myllätty
impersonal	myllättäkköö	elköö myllättäkö	impersonal	olkoo myllätty	elköö olko myllätty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	myllännen	en myllänne
2nd singular	myllännet	et myllänne
3rd singular	myllännöö	ei myllänne
1st plural	myllännemmä	emmä myllänne
2nd plural	myllännettä	että myllänne
3rd plural	myllännööt	evät myllänne, ei myllättäne
impersonal	myllättännöö	ei myllättäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		myllätä	present	mylläävä	myllättävä
2nd	inessive	myllätees	past	myllänt, myllännyt	myllätty
2nd	instructive	mylläten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (myllätkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mylläämää
	inessive	mylläämääs
	elative	mylläämäst
	abessive	mylläämätä
4th	nominative	mylläämiin
	partitive	mylläämistä, mylläämist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 323

[1] Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎^[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

[1]

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References