mennä naimisiin

Finnish

Etymology

Combination of the verb mennä (“to go”) and the illative plural of the noun naiminen (“getting married”).

Verb

mennä naimisiin

1. (intransitive, idiomatic) to marry, get married [reciprocal or with kanssa ‘to/with’] (to take someone as husband or wife; to be joined in marriage)

   mennä uudestaan naimisiin ― to remarry

   Heka meni Soilen kanssa naimisiin.

   Heka married Soile.

   (literally, “Heka went to marriages with Soile.”)

Conjugation

Inflection of mennä naimisiin (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		menen naimisiin	en mene naimisiin	1st sing.	olen mennyt naimisiin	en ole mennyt naimisiin
2nd sing.		menet naimisiin	et mene naimisiin	2nd sing.	olet mennyt naimisiin	et ole mennyt naimisiin
3rd sing.		menee naimisiin	ei mene naimisiin	3rd sing.	on mennyt naimisiin	ei ole mennyt naimisiin
1st plur.		menemme naimisiin	emme mene naimisiin	1st plur.	olemme menneet naimisiin	emme ole menneet naimisiin
2nd plur.		menette naimisiin	ette mene naimisiin	2nd plur.	olette menneet naimisiin	ette ole menneet naimisiin
3rd plur.		menevät naimisiin	eivät mene naimisiin	3rd plur.	ovat menneet naimisiin	eivät ole menneet naimisiin
passive		mennään naimisiin	ei mennä naimisiin	passive	on menty naimisiin	ei ole menty naimisiin
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		menin naimisiin	en mennyt naimisiin	1st sing.	olin mennyt naimisiin	en ollut mennyt naimisiin
2nd sing.		menit naimisiin	et mennyt naimisiin	2nd sing.	olit mennyt naimisiin	et ollut mennyt naimisiin
3rd sing.		meni naimisiin	ei mennyt naimisiin	3rd sing.	oli mennyt naimisiin	ei ollut mennyt naimisiin
1st plur.		menimme naimisiin	emme menneet naimisiin	1st plur.	olimme menneet naimisiin	emme olleet menneet naimisiin
2nd plur.		menitte naimisiin	ette menneet naimisiin	2nd plur.	olitte menneet naimisiin	ette olleet menneet naimisiin
3rd plur.		menivät naimisiin	eivät menneet naimisiin	3rd plur.	olivat menneet naimisiin	eivät olleet menneet naimisiin
passive		mentiin naimisiin	ei menty naimisiin	passive	oli menty naimisiin	ei ollut menty naimisiin
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		menisin naimisiin	en menisi naimisiin	1st sing.	olisin mennyt naimisiin	en olisi mennyt naimisiin
2nd sing.		menisit naimisiin	et menisi naimisiin	2nd sing.	olisit mennyt naimisiin	et olisi mennyt naimisiin
3rd sing.		menisi naimisiin	ei menisi naimisiin	3rd sing.	olisi mennyt naimisiin	ei olisi mennyt naimisiin
1st plur.		menisimme naimisiin	emme menisi naimisiin	1st plur.	olisimme menneet naimisiin	emme olisi menneet naimisiin
2nd plur.		menisitte naimisiin	ette menisi naimisiin	2nd plur.	olisitte menneet naimisiin	ette olisi menneet naimisiin
3rd plur.		menisivät naimisiin	eivät menisi naimisiin	3rd plur.	olisivat menneet naimisiin	eivät olisi menneet naimisiin
passive		mentäisiin naimisiin	ei mentäisi naimisiin	passive	olisi menty naimisiin	ei olisi menty naimisiin
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mene naimisiin	älä mene naimisiin	2nd sing.	—	—
3rd sing.		menköön naimisiin	älköön menkö naimisiin	3rd sing.	olkoon mennyt naimisiin	älköön olko mennyt naimisiin
1st plur.		menkäämme naimisiin	älkäämme menkö naimisiin	1st plur.	—	—
2nd plur.		menkää naimisiin	älkää menkö naimisiin	2nd plur.	—	—
3rd plur.		menkööt naimisiin	älkööt menkö naimisiin	3rd plur.	olkoot menneet naimisiin	älkööt olko menneet naimisiin
passive		mentäköön naimisiin	älköön mentäkö naimisiin	passive	olkoon menty naimisiin	älköön olko menty naimisiin
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mennen naimisiin	en menne naimisiin	1st sing.	lienen mennyt naimisiin	en liene mennyt naimisiin
2nd sing.		mennet naimisiin	et menne naimisiin	2nd sing.	lienet mennyt naimisiin	et liene mennyt naimisiin
3rd sing.		mennee naimisiin	ei menne naimisiin	3rd sing.	lienee mennyt naimisiin	ei liene mennyt naimisiin
1st plur.		mennemme naimisiin	emme menne naimisiin	1st plur.	lienemme menneet naimisiin	emme liene menneet naimisiin
2nd plur.		mennette naimisiin	ette menne naimisiin	2nd plur.	lienette menneet naimisiin	ette liene menneet naimisiin
3rd plur.		mennevät naimisiin	eivät menne naimisiin	3rd plur.	lienevät menneet naimisiin	eivät liene menneet naimisiin
passive		mentäneen naimisiin	ei mentäne naimisiin	passive	lienee menty naimisiin	ei liene menty naimisiin
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mennä naimisiin		present	naimisiin menevä	naimisiin mentävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mennäkseni naimisiin mennäksemme naimisiin 2nd mennäksesi naimisiin mennäksenne naimisiin 3rd mennäkseen naimisiin mennäksensä naimisiin		past	naimisiin mennyt	naimisiin menty
2nd	inessive2	mennessä naimisiin	mentäessä naimisiin	agent4	naimisiin menemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mennessäni naimisiin mennessämme naimisiin 2nd mennessäsi naimisiin mennessänne naimisiin 3rd mennessään naimisiin mennessänsä naimisiin		negative	naimisiin menemätön
	instructive	mennen naimisiin	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	menemässä naimisiin	—
	elative	menemästä naimisiin	—
	illative	menemään naimisiin	—
	adessive	menemällä naimisiin	—
	abessive	menemättä naimisiin	—
	instructive	menemän naimisiin	mentämän naimisiin
4th3	verbal noun	meneminen naimisiin
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st menemäisilläni naimisiin menemäisillämme naimisiin 2nd menemäisilläsi naimisiin menemäisillänne naimisiin 3rd menemäisillään naimisiin menemäisillänsä naimisiin

Synonyms

• (to take a husband or a wife): naida, avioitua

See also

• naiminen