marinkielinen

Finnish

Etymology

marin kieli (“Mari”) +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑrinˌkie̯linen/, [ˈmɑ̝riŋˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Syllabification^(key): ma‧rin‧kie‧li‧nen

Adjective

marinkielinen

1. Mari, Mari-language (expressed in Mari language)

Declension

Inflection of marinkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		marinkielinen	marinkieliset
genitive		marinkielisen	marinkielisten marinkielisien
partitive		marinkielistä	marinkielisiä
illative		marinkieliseen	marinkielisiin
		singular	plural
nominative		marinkielinen	marinkieliset
accusative	nom.	marinkielinen	marinkieliset
	gen.	marinkielisen
genitive		marinkielisen	marinkielisten marinkielisien
partitive		marinkielistä	marinkielisiä
inessive		marinkielisessä	marinkielisissä
elative		marinkielisestä	marinkielisistä
illative		marinkieliseen	marinkielisiin
adessive		marinkielisellä	marinkielisillä
ablative		marinkieliseltä	marinkielisiltä
allative		marinkieliselle	marinkielisille
essive		marinkielisenä	marinkielisinä
translative		marinkieliseksi	marinkielisiksi
abessive		marinkielisettä	marinkielisittä
instructive		—	marinkielisin
comitative		—	marinkielisine

Possessive forms of marinkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative marinkieliseni marinkieliseni accusative nom. marinkieliseni marinkieliseni gen. marinkieliseni genitive marinkieliseni marinkielisteni marinkielisieni partitive marinkielistäni marinkielisiäni inessive marinkielisessäni marinkielisissäni elative marinkielisestäni marinkielisistäni illative marinkieliseeni marinkielisiini adessive marinkieliselläni marinkielisilläni ablative marinkieliseltäni marinkielisiltäni allative marinkieliselleni marinkielisilleni essive marinkielisenäni marinkielisinäni translative marinkielisekseni marinkielisikseni abessive marinkielisettäni marinkielisittäni instructive — — comitative — marinkielisineni second-person singular possessor singular plural nominative marinkielisesi marinkielisesi accusative nom. marinkielisesi marinkielisesi gen. marinkielisesi genitive marinkielisesi marinkielistesi marinkielisiesi partitive marinkielistäsi marinkielisiäsi inessive marinkielisessäsi marinkielisissäsi elative marinkielisestäsi marinkielisistäsi illative marinkieliseesi marinkielisiisi adessive marinkieliselläsi marinkielisilläsi ablative marinkieliseltäsi marinkielisiltäsi allative marinkielisellesi marinkielisillesi essive marinkielisenäsi marinkielisinäsi translative marinkieliseksesi marinkielisiksesi abessive marinkielisettäsi marinkielisittäsi instructive — — comitative — marinkielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative marinkielisemme marinkielisemme accusative nom. marinkielisemme marinkielisemme gen. marinkielisemme genitive marinkielisemme marinkielistemme marinkielisiemme partitive marinkielistämme marinkielisiämme inessive marinkielisessämme marinkielisissämme elative marinkielisestämme marinkielisistämme illative marinkieliseemme marinkielisiimme adessive marinkielisellämme marinkielisillämme ablative marinkieliseltämme marinkielisiltämme allative marinkielisellemme marinkielisillemme essive marinkielisenämme marinkielisinämme translative marinkieliseksemme marinkielisiksemme abessive marinkielisettämme marinkielisittämme instructive — — comitative — marinkielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative marinkielisenne marinkielisenne accusative nom. marinkielisenne marinkielisenne gen. marinkielisenne genitive marinkielisenne marinkielistenne marinkielisienne partitive marinkielistänne marinkielisiänne inessive marinkielisessänne marinkielisissänne elative marinkielisestänne marinkielisistänne illative marinkieliseenne marinkielisiinne adessive marinkielisellänne marinkielisillänne ablative marinkieliseltänne marinkielisiltänne allative marinkielisellenne marinkielisillenne essive marinkielisenänne marinkielisinänne translative marinkieliseksenne marinkielisiksenne abessive marinkielisettänne marinkielisittänne instructive — — comitative — marinkielisinenne third-person possessor singular plural nominative marinkielisensä marinkielisensä accusative nom. marinkielisensä marinkielisensä gen. marinkielisensä genitive marinkielisensä marinkielistensä marinkielisiensä partitive marinkielistään marinkielistänsä marinkielisiään marinkielisiänsä inessive marinkielisessään marinkielisessänsä marinkielisissään marinkielisissänsä elative marinkielisestään marinkielisestänsä marinkielisistään marinkielisistänsä illative marinkieliseensä marinkielisiinsä adessive marinkielisellään marinkielisellänsä marinkielisillään marinkielisillänsä ablative marinkieliseltään marinkieliseltänsä marinkielisiltään marinkielisiltänsä allative marinkieliselleen marinkielisellensä marinkielisilleen marinkielisillensä essive marinkielisenään marinkielisenänsä marinkielisinään marinkielisinänsä translative marinkielisekseen marinkieliseksensä marinkielisikseen marinkielisiksensä abessive marinkielisettään marinkielisettänsä marinkielisittään marinkielisittänsä instructive — — comitative — marinkielisineen marinkielisinensä