lenkkeillä

Finnish

Etymology

From lenkki +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈleŋkːei̯lːæˣ/, [ˈle̞ŋkːe̞i̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -eŋkːeilːæ
• Syllabification^(key): lenk‧keil‧lä

Verb

lenkkeillä

1. (intransitive) to jog

Conjugation

Inflection of lenkkeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lenkkeilen	en lenkkeile	1st sing.	olen lenkkeillyt	en ole lenkkeillyt
2nd sing.		lenkkeilet	et lenkkeile	2nd sing.	olet lenkkeillyt	et ole lenkkeillyt
3rd sing.		lenkkeilee	ei lenkkeile	3rd sing.	on lenkkeillyt	ei ole lenkkeillyt
1st plur.		lenkkeilemme	emme lenkkeile	1st plur.	olemme lenkkeilleet	emme ole lenkkeilleet
2nd plur.		lenkkeilette	ette lenkkeile	2nd plur.	olette lenkkeilleet	ette ole lenkkeilleet
3rd plur.		lenkkeilevät	eivät lenkkeile	3rd plur.	ovat lenkkeilleet	eivät ole lenkkeilleet
passive		lenkkeillään	ei lenkkeillä	passive	on lenkkeilty	ei ole lenkkeilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lenkkeilin	en lenkkeillyt	1st sing.	olin lenkkeillyt	en ollut lenkkeillyt
2nd sing.		lenkkeilit	et lenkkeillyt	2nd sing.	olit lenkkeillyt	et ollut lenkkeillyt
3rd sing.		lenkkeili	ei lenkkeillyt	3rd sing.	oli lenkkeillyt	ei ollut lenkkeillyt
1st plur.		lenkkeilimme	emme lenkkeilleet	1st plur.	olimme lenkkeilleet	emme olleet lenkkeilleet
2nd plur.		lenkkeilitte	ette lenkkeilleet	2nd plur.	olitte lenkkeilleet	ette olleet lenkkeilleet
3rd plur.		lenkkeilivät	eivät lenkkeilleet	3rd plur.	olivat lenkkeilleet	eivät olleet lenkkeilleet
passive		lenkkeiltiin	ei lenkkeilty	passive	oli lenkkeilty	ei ollut lenkkeilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lenkkeilisin	en lenkkeilisi	1st sing.	olisin lenkkeillyt	en olisi lenkkeillyt
2nd sing.		lenkkeilisit	et lenkkeilisi	2nd sing.	olisit lenkkeillyt	et olisi lenkkeillyt
3rd sing.		lenkkeilisi	ei lenkkeilisi	3rd sing.	olisi lenkkeillyt	ei olisi lenkkeillyt
1st plur.		lenkkeilisimme	emme lenkkeilisi	1st plur.	olisimme lenkkeilleet	emme olisi lenkkeilleet
2nd plur.		lenkkeilisitte	ette lenkkeilisi	2nd plur.	olisitte lenkkeilleet	ette olisi lenkkeilleet
3rd plur.		lenkkeilisivät	eivät lenkkeilisi	3rd plur.	olisivat lenkkeilleet	eivät olisi lenkkeilleet
passive		lenkkeiltäisiin	ei lenkkeiltäisi	passive	olisi lenkkeilty	ei olisi lenkkeilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lenkkeile	älä lenkkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		lenkkeilköön	älköön lenkkeilkö	3rd sing.	olkoon lenkkeillyt	älköön olko lenkkeillyt
1st plur.		lenkkeilkäämme	älkäämme lenkkeilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		lenkkeilkää	älkää lenkkeilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		lenkkeilkööt	älkööt lenkkeilkö	3rd plur.	olkoot lenkkeilleet	älkööt olko lenkkeilleet
passive		lenkkeiltäköön	älköön lenkkeiltäkö	passive	olkoon lenkkeilty	älköön olko lenkkeilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lenkkeillen	en lenkkeille	1st sing.	lienen lenkkeillyt	en liene lenkkeillyt
2nd sing.		lenkkeillet	et lenkkeille	2nd sing.	lienet lenkkeillyt	et liene lenkkeillyt
3rd sing.		lenkkeillee	ei lenkkeille	3rd sing.	lienee lenkkeillyt	ei liene lenkkeillyt
1st plur.		lenkkeillemme	emme lenkkeille	1st plur.	lienemme lenkkeilleet	emme liene lenkkeilleet
2nd plur.		lenkkeillette	ette lenkkeille	2nd plur.	lienette lenkkeilleet	ette liene lenkkeilleet
3rd plur.		lenkkeillevät	eivät lenkkeille	3rd plur.	lienevät lenkkeilleet	eivät liene lenkkeilleet
passive		lenkkeiltäneen	ei lenkkeiltäne	passive	lienee lenkkeilty	ei liene lenkkeilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		lenkkeillä		present	lenkkeilevä	lenkkeiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lenkkeilläkseni lenkkeilläksemme 2nd lenkkeilläksesi lenkkeilläksenne 3rd lenkkeilläkseen lenkkeilläksensä		past	lenkkeillyt	lenkkeilty
2nd	inessive2	lenkkeillessä	lenkkeiltäessä	agent4	lenkkeilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st lenkkeillessäni lenkkeillessämme 2nd lenkkeillessäsi lenkkeillessänne 3rd lenkkeillessään lenkkeillessänsä		negative	lenkkeilemätön
	instructive	lenkkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	lenkkeilemässä	—
	elative	lenkkeilemästä	—
	illative	lenkkeilemään	—
	adessive	lenkkeilemällä	—
	abessive	lenkkeilemättä	—
	instructive	lenkkeilemän	lenkkeiltämän
4th3	verbal noun	lenkkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lenkkeilemäisilläni lenkkeilemäisillämme 2nd lenkkeilemäisilläsi lenkkeilemäisillänne 3rd lenkkeilemäisillään lenkkeilemäisillänsä

Derived terms

• lenkkeilijä
• lenkkeily

 

Further reading

• “lenkkeillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02