kuvain

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuʋɑi̯n/, [ˈkuʋɑ̝i̯n]
• Rhymes: -uʋɑin
• Hyphenation^(key): ku‧vain

Etymology 1

kuvata +‎ -in

Noun

kuvain

1. (computing) descriptor

Declension

Inflection of kuvain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		kuvain	kuvaimet
genitive		kuvaimen	kuvaimien kuvainten
partitive		kuvainta	kuvaimia
illative		kuvaimeen	kuvaimiin
		singular	plural
nominative		kuvain	kuvaimet
accusative	nom.	kuvain	kuvaimet
	gen.	kuvaimen
genitive		kuvaimen	kuvaimien kuvainten
partitive		kuvainta	kuvaimia
inessive		kuvaimessa	kuvaimissa
elative		kuvaimesta	kuvaimista
illative		kuvaimeen	kuvaimiin
adessive		kuvaimella	kuvaimilla
ablative		kuvaimelta	kuvaimilta
allative		kuvaimelle	kuvaimille
essive		kuvaimena	kuvaimina
translative		kuvaimeksi	kuvaimiksi
abessive		kuvaimetta	kuvaimitta
instructive		—	kuvaimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kuvain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kuvaimeni kuvaimeni accusative nom. kuvaimeni kuvaimeni gen. kuvaimeni genitive kuvaimeni kuvaimieni kuvainteni partitive kuvaintani kuvaimiani inessive kuvaimessani kuvaimissani elative kuvaimestani kuvaimistani illative kuvaimeeni kuvaimiini adessive kuvaimellani kuvaimillani ablative kuvaimeltani kuvaimiltani allative kuvaimelleni kuvaimilleni essive kuvaimenani kuvaiminani translative kuvaimekseni kuvaimikseni abessive kuvaimettani kuvaimittani instructive — — comitative — kuvaimineni second-person singular possessor singular plural nominative kuvaimesi kuvaimesi accusative nom. kuvaimesi kuvaimesi gen. kuvaimesi genitive kuvaimesi kuvaimiesi kuvaintesi partitive kuvaintasi kuvaimiasi inessive kuvaimessasi kuvaimissasi elative kuvaimestasi kuvaimistasi illative kuvaimeesi kuvaimiisi adessive kuvaimellasi kuvaimillasi ablative kuvaimeltasi kuvaimiltasi allative kuvaimellesi kuvaimillesi essive kuvaimenasi kuvaiminasi translative kuvaimeksesi kuvaimiksesi abessive kuvaimettasi kuvaimittasi instructive — — comitative — kuvaiminesi first-person plural possessor singular plural nominative kuvaimemme kuvaimemme accusative nom. kuvaimemme kuvaimemme gen. kuvaimemme genitive kuvaimemme kuvaimiemme kuvaintemme partitive kuvaintamme kuvaimiamme inessive kuvaimessamme kuvaimissamme elative kuvaimestamme kuvaimistamme illative kuvaimeemme kuvaimiimme adessive kuvaimellamme kuvaimillamme ablative kuvaimeltamme kuvaimiltamme allative kuvaimellemme kuvaimillemme essive kuvaimenamme kuvaiminamme translative kuvaimeksemme kuvaimiksemme abessive kuvaimettamme kuvaimittamme instructive — — comitative — kuvaiminemme second-person plural possessor singular plural nominative kuvaimenne kuvaimenne accusative nom. kuvaimenne kuvaimenne gen. kuvaimenne genitive kuvaimenne kuvaimienne kuvaintenne partitive kuvaintanne kuvaimianne inessive kuvaimessanne kuvaimissanne elative kuvaimestanne kuvaimistanne illative kuvaimeenne kuvaimiinne adessive kuvaimellanne kuvaimillanne ablative kuvaimeltanne kuvaimiltanne allative kuvaimellenne kuvaimillenne essive kuvaimenanne kuvaiminanne translative kuvaimeksenne kuvaimiksenne abessive kuvaimettanne kuvaimittanne instructive — — comitative — kuvaiminenne third-person possessor singular plural nominative kuvaimensa kuvaimensa accusative nom. kuvaimensa kuvaimensa gen. kuvaimensa genitive kuvaimensa kuvaimiensa kuvaintensa partitive kuvaintaan kuvaintansa kuvaimiaan kuvaimiansa inessive kuvaimessaan kuvaimessansa kuvaimissaan kuvaimissansa elative kuvaimestaan kuvaimestansa kuvaimistaan kuvaimistansa illative kuvaimeensa kuvaimiinsa adessive kuvaimellaan kuvaimellansa kuvaimillaan kuvaimillansa ablative kuvaimeltaan kuvaimeltansa kuvaimiltaan kuvaimiltansa allative kuvaimelleen kuvaimellensa kuvaimilleen kuvaimillensa essive kuvaimenaan kuvaimenansa kuvaiminaan kuvaiminansa translative kuvaimekseen kuvaimeksensa kuvaimikseen kuvaimiksensa abessive kuvaimettaan kuvaimettansa kuvaimittaan kuvaimittansa instructive — — comitative — kuvaimineen kuvaiminensa

Derived terms

compounds

• kuvainraastaja

 

Etymology 2

Noun

kuvain

1. (rare) genitive plural of kuva

Alternative forms

• kuvien

Anagrams

• kinuva, kuivan, kuvina, vinkua