Jump to content

kuuluva

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]

Participle

[edit]

kuuluva

  1. present active participle of kuulua
    siihen kuuluvabelonging to it, attendant

Declension

[edit]
Inflection of kuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuuluva kuuluvat
genitive kuuluvan kuuluvien
partitive kuuluvaa kuuluvia
illative kuuluvaan kuuluviin
singular plural
nominative kuuluva kuuluvat
accusative nom. kuuluva kuuluvat
gen. kuuluvan
genitive kuuluvan kuuluvien
kuuluvain rare
partitive kuuluvaa kuuluvia
inessive kuuluvassa kuuluvissa
elative kuuluvasta kuuluvista
illative kuuluvaan kuuluviin
adessive kuuluvalla kuuluvilla
ablative kuuluvalta kuuluvilta
allative kuuluvalle kuuluville
essive kuuluvana kuuluvina
translative kuuluvaksi kuuluviksi
abessive kuuluvatta kuuluvitta
instructive kuuluvin
comitative kuuluvine
Possessive forms of kuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuuluvani kuuluvani
accusative nom. kuuluvani kuuluvani
gen. kuuluvani
genitive kuuluvani kuuluvieni
kuuluvaini rare
partitive kuuluvaani kuuluviani
inessive kuuluvassani kuuluvissani
elative kuuluvastani kuuluvistani
illative kuuluvaani kuuluviini
adessive kuuluvallani kuuluvillani
ablative kuuluvaltani kuuluviltani
allative kuuluvalleni kuuluvilleni
essive kuuluvanani kuuluvinani
translative kuuluvakseni kuuluvikseni
abessive kuuluvattani kuuluvittani
instructive
comitative kuuluvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuuluvasi kuuluvasi
accusative nom. kuuluvasi kuuluvasi
gen. kuuluvasi
genitive kuuluvasi kuuluviesi
kuuluvaisi rare
partitive kuuluvaasi kuuluviasi
inessive kuuluvassasi kuuluvissasi
elative kuuluvastasi kuuluvistasi
illative kuuluvaasi kuuluviisi
adessive kuuluvallasi kuuluvillasi
ablative kuuluvaltasi kuuluviltasi
allative kuuluvallesi kuuluvillesi
essive kuuluvanasi kuuluvinasi
translative kuuluvaksesi kuuluviksesi
abessive kuuluvattasi kuuluvittasi
instructive
comitative kuuluvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuuluvamme kuuluvamme
accusative nom. kuuluvamme kuuluvamme
gen. kuuluvamme
genitive kuuluvamme kuuluviemme
kuuluvaimme rare
partitive kuuluvaamme kuuluviamme
inessive kuuluvassamme kuuluvissamme
elative kuuluvastamme kuuluvistamme
illative kuuluvaamme kuuluviimme
adessive kuuluvallamme kuuluvillamme
ablative kuuluvaltamme kuuluviltamme
allative kuuluvallemme kuuluvillemme
essive kuuluvanamme kuuluvinamme
translative kuuluvaksemme kuuluviksemme
abessive kuuluvattamme kuuluvittamme
instructive
comitative kuuluvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuuluvanne kuuluvanne
accusative nom. kuuluvanne kuuluvanne
gen. kuuluvanne
genitive kuuluvanne kuuluvienne
kuuluvainne rare
partitive kuuluvaanne kuuluvianne
inessive kuuluvassanne kuuluvissanne
elative kuuluvastanne kuuluvistanne
illative kuuluvaanne kuuluviinne
adessive kuuluvallanne kuuluvillanne
ablative kuuluvaltanne kuuluviltanne
allative kuuluvallenne kuuluvillenne
essive kuuluvananne kuuluvinanne
translative kuuluvaksenne kuuluviksenne
abessive kuuluvattanne kuuluvittanne
instructive
comitative kuuluvinenne

Adjective

[edit]

kuuluva (comparative kuuluvampi, superlative kuuluvin)

  1. booming (loud and resonant)
    Häntä pyydettiin seremoniamestariksi kuuluvan äänensä takia.
    He was asked to act as master of ceremony due to his booming voice.
  2. audible

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Pronunciation

[edit]

Participle

[edit]

kuuluva

  1. present active participle of kuulua
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:
      Kummaas ono kaks yhtee kuuluvaa vokalaa (diftonga).
      Which contains two vowels heard together (a diphthong).

Adjective

[edit]

kuuluva (comparative kuuluvamp)

  1. loud

Declension

[edit]
Declension of kuuluva (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative kuuluva kuuluvat
genitive kuuluvan kuuluviin
partitive kuuluvaa kuuluvia
illative kuuluvaa kuuluvii
inessive kuuluvaas kuuluviis
elative kuuluvast kuuluvist
allative kuuluvalle kuuluville
adessive kuuluvaal kuuluviil
ablative kuuluvalt kuuluvilt
translative kuuluvaks kuuluviks
essive kuuluvanna, kuuluvaan kuuluvinna, kuuluviin
exessive1) kuuluvant kuuluvint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

[edit]

Antonyms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 226