kurkata

Finnish

Etymology

Back-formation from kurkkia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkurkɑtɑˣ/, [ˈkurkɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urkɑtɑ
• Syllabification^(key): kur‧ka‧ta

Verb

kurkata

1. to peek, peep

Conjugation

Inflection of kurkata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkkaan	en kurkkaa	1st sing.	olen kurkannut	en ole kurkannut
2nd sing.		kurkkaat	et kurkkaa	2nd sing.	olet kurkannut	et ole kurkannut
3rd sing.		kurkkaa	ei kurkkaa	3rd sing.	on kurkannut	ei ole kurkannut
1st plur.		kurkkaamme	emme kurkkaa	1st plur.	olemme kurkanneet	emme ole kurkanneet
2nd plur.		kurkkaatte	ette kurkkaa	2nd plur.	olette kurkanneet	ette ole kurkanneet
3rd plur.		kurkkaavat	eivät kurkkaa	3rd plur.	ovat kurkanneet	eivät ole kurkanneet
passive		kurkataan	ei kurkata	passive	on kurkattu	ei ole kurkattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkkasin	en kurkannut	1st sing.	olin kurkannut	en ollut kurkannut
2nd sing.		kurkkasit	et kurkannut	2nd sing.	olit kurkannut	et ollut kurkannut
3rd sing.		kurkkasi	ei kurkannut	3rd sing.	oli kurkannut	ei ollut kurkannut
1st plur.		kurkkasimme	emme kurkanneet	1st plur.	olimme kurkanneet	emme olleet kurkanneet
2nd plur.		kurkkasitte	ette kurkanneet	2nd plur.	olitte kurkanneet	ette olleet kurkanneet
3rd plur.		kurkkasivat	eivät kurkanneet	3rd plur.	olivat kurkanneet	eivät olleet kurkanneet
passive		kurkattiin	ei kurkattu	passive	oli kurkattu	ei ollut kurkattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkkaisin	en kurkkaisi	1st sing.	olisin kurkannut	en olisi kurkannut
2nd sing.		kurkkaisit	et kurkkaisi	2nd sing.	olisit kurkannut	et olisi kurkannut
3rd sing.		kurkkaisi	ei kurkkaisi	3rd sing.	olisi kurkannut	ei olisi kurkannut
1st plur.		kurkkaisimme	emme kurkkaisi	1st plur.	olisimme kurkanneet	emme olisi kurkanneet
2nd plur.		kurkkaisitte	ette kurkkaisi	2nd plur.	olisitte kurkanneet	ette olisi kurkanneet
3rd plur.		kurkkaisivat	eivät kurkkaisi	3rd plur.	olisivat kurkanneet	eivät olisi kurkanneet
passive		kurkattaisiin	ei kurkattaisi	passive	olisi kurkattu	ei olisi kurkattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kurkkaa	älä kurkkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kurkatkoon	älköön kurkatko	3rd sing.	olkoon kurkannut	älköön olko kurkannut
1st plur.		kurkatkaamme	älkäämme kurkatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kurkatkaa	älkää kurkatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kurkatkoot	älkööt kurkatko	3rd plur.	olkoot kurkanneet	älkööt olko kurkanneet
passive		kurkattakoon	älköön kurkattako	passive	olkoon kurkattu	älköön olko kurkattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkannen	en kurkanne	1st sing.	lienen kurkannut	en liene kurkannut
2nd sing.		kurkannet	et kurkanne	2nd sing.	lienet kurkannut	et liene kurkannut
3rd sing.		kurkannee	ei kurkanne	3rd sing.	lienee kurkannut	ei liene kurkannut
1st plur.		kurkannemme	emme kurkanne	1st plur.	lienemme kurkanneet	emme liene kurkanneet
2nd plur.		kurkannette	ette kurkanne	2nd plur.	lienette kurkanneet	ette liene kurkanneet
3rd plur.		kurkannevat	eivät kurkanne	3rd plur.	lienevät kurkanneet	eivät liene kurkanneet
passive		kurkattaneen	ei kurkattane	passive	lienee kurkattu	ei liene kurkattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kurkata		present	kurkkaava	kurkattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkatakseni kurkataksemme 2nd kurkataksesi kurkataksenne 3rd kurkatakseen kurkataksensa		past	kurkannut	kurkattu
2nd	inessive2	kurkatessa	kurkattaessa	agent4	kurkkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkatessani kurkatessamme 2nd kurkatessasi kurkatessanne 3rd kurkatessaan kurkatessansa		negative	kurkkaamaton
	instructive	kurkaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kurkkaamassa	—
	elative	kurkkaamasta	—
	illative	kurkkaamaan	—
	adessive	kurkkaamalla	—
	abessive	kurkkaamatta	—
	instructive	kurkkaaman	kurkattaman
4th3	verbal noun	kurkkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkkaamaisillani kurkkaamaisillamme 2nd kurkkaamaisillasi kurkkaamaisillanne 3rd kurkkaamaisillaan kurkkaamaisillansa

Derived terms

• kurkkailla

 

Related terms

• kurkkia
• kurkistaa

Further reading

• “kurkata”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• rutakka