kurkkia

Finnish

Etymology

kurkk- +‎ -ia; probably from the same root as kurkottaa, if the semantic development was "to poke (one's head) out" → "to peek".

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkurkːiɑˣ/, [ˈkurkːiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urkːiɑ
• Syllabification^(key): kurk‧ki‧a

Verb

kurkkia

1. to peek, peep

Conjugation

Inflection of kurkkia (Kotus type 61*A/sallia, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkin	en kurki	1st sing.	olen kurkkinut	en ole kurkkinut
2nd sing.		kurkit	et kurki	2nd sing.	olet kurkkinut	et ole kurkkinut
3rd sing.		kurkkii	ei kurki	3rd sing.	on kurkkinut	ei ole kurkkinut
1st plur.		kurkimme	emme kurki	1st plur.	olemme kurkkineet	emme ole kurkkineet
2nd plur.		kurkitte	ette kurki	2nd plur.	olette kurkkineet	ette ole kurkkineet
3rd plur.		kurkkivat	eivät kurki	3rd plur.	ovat kurkkineet	eivät ole kurkkineet
passive		kurkitaan	ei kurkita	passive	on kurkittu	ei ole kurkittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkin	en kurkkinut	1st sing.	olin kurkkinut	en ollut kurkkinut
2nd sing.		kurkit	et kurkkinut	2nd sing.	olit kurkkinut	et ollut kurkkinut
3rd sing.		kurkki	ei kurkkinut	3rd sing.	oli kurkkinut	ei ollut kurkkinut
1st plur.		kurkimme	emme kurkkineet	1st plur.	olimme kurkkineet	emme olleet kurkkineet
2nd plur.		kurkitte	ette kurkkineet	2nd plur.	olitte kurkkineet	ette olleet kurkkineet
3rd plur.		kurkkivat	eivät kurkkineet	3rd plur.	olivat kurkkineet	eivät olleet kurkkineet
passive		kurkittiin	ei kurkittu	passive	oli kurkittu	ei ollut kurkittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkkisin	en kurkkisi	1st sing.	olisin kurkkinut	en olisi kurkkinut
2nd sing.		kurkkisit	et kurkkisi	2nd sing.	olisit kurkkinut	et olisi kurkkinut
3rd sing.		kurkkisi	ei kurkkisi	3rd sing.	olisi kurkkinut	ei olisi kurkkinut
1st plur.		kurkkisimme	emme kurkkisi	1st plur.	olisimme kurkkineet	emme olisi kurkkineet
2nd plur.		kurkkisitte	ette kurkkisi	2nd plur.	olisitte kurkkineet	ette olisi kurkkineet
3rd plur.		kurkkisivat	eivät kurkkisi	3rd plur.	olisivat kurkkineet	eivät olisi kurkkineet
passive		kurkittaisiin	ei kurkittaisi	passive	olisi kurkittu	ei olisi kurkittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kurki	älä kurki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kurkkikoon	älköön kurkkiko	3rd sing.	olkoon kurkkinut	älköön olko kurkkinut
1st plur.		kurkkikaamme	älkäämme kurkkiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kurkkikaa	älkää kurkkiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kurkkikoot	älkööt kurkkiko	3rd plur.	olkoot kurkkineet	älkööt olko kurkkineet
passive		kurkittakoon	älköön kurkittako	passive	olkoon kurkittu	älköön olko kurkittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kurkkinen	en kurkkine	1st sing.	lienen kurkkinut	en liene kurkkinut
2nd sing.		kurkkinet	et kurkkine	2nd sing.	lienet kurkkinut	et liene kurkkinut
3rd sing.		kurkkinee	ei kurkkine	3rd sing.	lienee kurkkinut	ei liene kurkkinut
1st plur.		kurkkinemme	emme kurkkine	1st plur.	lienemme kurkkineet	emme liene kurkkineet
2nd plur.		kurkkinette	ette kurkkine	2nd plur.	lienette kurkkineet	ette liene kurkkineet
3rd plur.		kurkkinevat	eivät kurkkine	3rd plur.	lienevät kurkkineet	eivät liene kurkkineet
passive		kurkittaneen	ei kurkittane	passive	lienee kurkittu	ei liene kurkittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kurkkia		present	kurkkiva	kurkittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkkiakseni kurkkiaksemme 2nd kurkkiaksesi kurkkiaksenne 3rd kurkkiakseen kurkkiaksensa		past	kurkkinut	kurkittu
2nd	inessive2	kurkkiessa	kurkittaessa	agent4	kurkkima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkkiessani kurkkiessamme 2nd kurkkiessasi kurkkiessanne 3rd kurkkiessaan kurkkiessansa		negative	kurkkimaton
	instructive	kurkkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kurkkimassa	—
	elative	kurkkimasta	—
	illative	kurkkimaan	—
	adessive	kurkkimalla	—
	abessive	kurkkimatta	—
	instructive	kurkkiman	kurkittaman
4th3	verbal noun	kurkkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kurkkimaisillani kurkkimaisillamme 2nd kurkkimaisillasi kurkkimaisillanne 3rd kurkkimaisillaan kurkkimaisillansa

Derived terms

• kurkata
• kurkkiminen

 

Related terms

• kurkistaa

Further reading

• “kurkkia”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Kurikka, kurikka