kuristua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

kuristumassa

—

elative

kuristumasta

—

illative

kuristumaan

—

adessive

kuristumalla

—

abessive

kuristumatta

—

instructive

kuristuman

kuristuttaman

4th³

verbal noun

kuristuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	kuristumaisillani	kuristumaisillamme
2nd	kuristumaisillasi	kuristumaisillanne
3rd	kuristumaisillaan kuristumaisillansa

Derived terms

compounds

kuristustauti

Anagrams

arkistuu, kartuusi, kiurusta, rikastuu, ruiskuta

Ingrian

Etymology

From kuristaa (“to tighten”) +‎ -ua.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuristuɑ/, [ˈkuris̠ˌtuɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkuristuɑ/, [ˈkuriʃˌtuɑ]
Rhymes: -uɑ
Hyphenation: ku‧ris‧tu‧a

Verb

kuristua

(intransitive) to get tightened

Conjugation

Conjugation of kuristua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kurissun	en kurissu	1st singular	oon kuristunt, oon kuristunut	en oo kuristunt, en oo kuristunut
2nd singular	kurissut	et kurissu	2nd singular	oot kuristunt, oot kuristunut	et oo kuristunt, et oo kuristunut
3rd singular	kuristuu	ei kurissu	3rd singular	ono kuristunt, ono kuristunut	ei oo kuristunt, ei oo kuristunut
1st plural	kurissumma	emmä kurissu	1st plural	oomma kuristunneet	emmä oo kuristunneet
2nd plural	kurissutta	että kurissu	2nd plural	ootta kuristunneet	että oo kuristunneet
3rd plural	kuristuut¹⁾, kuristuvat²⁾, kurissuttaa	evät kurissu, ei kurissuta	3rd plural	ovat kuristunneet	evät oo kuristunneet, ei oo kurissuttu
impersonal	kurissuttaa	ei kurissuta	impersonal	ono kurissuttu	ei oo kurissuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kurissuin	en kuristunt, en kuristunut	1st singular	olin kuristunt, olin kuristunut	en olt kuristunt, en olt kuristunut
2nd singular	kurissuit	et kuristunt, et kuristunut	2nd singular	olit kuristunt, olit kuristunut	et olt kuristunt, et olt kuristunut
3rd singular	kuristui	ei kuristunt, ei kuristunut	3rd singular	oli kuristunt, oli kuristunut	ei olt kuristunt, ei olt kuristunut
1st plural	kurissuimma	emmä kuristunneet	1st plural	olimma kuristunneet	emmä olleet kuristunneet
2nd plural	kurissuitta	että kuristunneet	2nd plural	olitta kuristunneet	että olleet kuristunneet
3rd plural	kuristuit¹⁾, kuristuivat²⁾, kurissuttii	evät kuristunneet, ei kurissuttu	3rd plural	olivat kuristunneet	evät olleet kuristunneet, ei olt kurissuttu
impersonal	kurissuttii	ei kurissuttu	impersonal	oli kurissuttu	ei olt kurissuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kuristuisin	en kuristuis	1st singular	olisin kuristunt, olisin kuristunut	en olis kuristunt, en olis kuristunut
2nd singular	kuristuisit, kuristuist¹⁾	et kuristuis	2nd singular	olisit kuristunt, olisit kuristunut	et olis kuristunt, et olis kuristunut
3rd singular	kuristuis	ei kuristuis	3rd singular	olis kuristunt, olis kuristunut	ei olis kuristunt, ei olis kuristunut
1st plural	kuristuisimma	emmä kuristuis	1st plural	olisimma kuristunneet	emmä olis kuristunneet
2nd plural	kuristuisitta	että kuristuis	2nd plural	olisitta kuristunneet	että olis kuristunneet
3rd plural	kuristuisiit¹⁾, kuristuisivat²⁾, kurissuttais	evät kuristuis, ei kurissuttais	3rd plural	olisivat kuristunneet	evät olis kuristunneet, ei olis kurissuttu
impersonal	kurissuttais	ei kurissuttais	impersonal	olis kurissuttu	ei olis kurissuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kurissu	elä kurissu	2nd singular	oo kuristunt, oo kuristunut	elä oo kuristunt, elä oo kuristunut
3rd singular	kuristukkoo	elköö kuristuko	3rd singular	olkoo kuristunt, olkoo kuristunut	elköö olko kuristunt, elköö olko kuristunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kuristukkaa	elkää kuristuko	2nd plural	olkaa kuristunneet	elkää olko kuristunneet
3rd plural	kuristukkoot	elkööt kuristuko, elköö kurissuttako	3rd plural	olkoot kuristunneet	elkööt olko kuristunneet, elköö olko kurissuttu
impersonal	kurissuttakoo	elköö kurissuttako	impersonal	olkoo kurissuttu	elköö olko kurissuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kuristunen	en kuristune
2nd singular	kuristunet	et kuristune
3rd singular	kuristunnoo	ei kuristune
1st plural	kuristunemma	emmä kuristune
2nd plural	kuristunetta	että kuristune
3rd plural	kuristunnoot	evät kuristune, ei kurissuttane
impersonal	kurissuttanoo	ei kurissuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kuristua	present	kuristuva	kurissuttava
2nd	inessive	kuristues	past	kuristunt, kuristunut	kurissuttu
2nd	instructive	kuristuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (kuristukkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kuristummaa
	inessive	kuristumas
	elative	kuristumast
	abessive	kuristumata
4th	nominative	kuristumiin
	partitive	kuristumista, kuristumist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 222

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References