kummastua

Finnish

Etymology

kumma +‎ -stua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkumːɑstuɑˣ/, [ˈkumːɑ̝s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): kum‧mas‧tua

Verb

kummastua

1. (intransitive) to be surprised or astonished [with elative ‘by’]

Conjugation

Inflection of kummastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastun	en kummastu	1st sing.	olen kummastunut	en ole kummastunut
2nd sing.		kummastut	et kummastu	2nd sing.	olet kummastunut	et ole kummastunut
3rd sing.		kummastuu	ei kummastu	3rd sing.	on kummastunut	ei ole kummastunut
1st plur.		kummastumme	emme kummastu	1st plur.	olemme kummastuneet	emme ole kummastuneet
2nd plur.		kummastutte	ette kummastu	2nd plur.	olette kummastuneet	ette ole kummastuneet
3rd plur.		kummastuvat	eivät kummastu	3rd plur.	ovat kummastuneet	eivät ole kummastuneet
passive		kummastutaan	ei kummastuta	passive	on kummastuttu	ei ole kummastuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastuin	en kummastunut	1st sing.	olin kummastunut	en ollut kummastunut
2nd sing.		kummastuit	et kummastunut	2nd sing.	olit kummastunut	et ollut kummastunut
3rd sing.		kummastui	ei kummastunut	3rd sing.	oli kummastunut	ei ollut kummastunut
1st plur.		kummastuimme	emme kummastuneet	1st plur.	olimme kummastuneet	emme olleet kummastuneet
2nd plur.		kummastuitte	ette kummastuneet	2nd plur.	olitte kummastuneet	ette olleet kummastuneet
3rd plur.		kummastuivat	eivät kummastuneet	3rd plur.	olivat kummastuneet	eivät olleet kummastuneet
passive		kummastuttiin	ei kummastuttu	passive	oli kummastuttu	ei ollut kummastuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastuisin	en kummastuisi	1st sing.	olisin kummastunut	en olisi kummastunut
2nd sing.		kummastuisit	et kummastuisi	2nd sing.	olisit kummastunut	et olisi kummastunut
3rd sing.		kummastuisi	ei kummastuisi	3rd sing.	olisi kummastunut	ei olisi kummastunut
1st plur.		kummastuisimme	emme kummastuisi	1st plur.	olisimme kummastuneet	emme olisi kummastuneet
2nd plur.		kummastuisitte	ette kummastuisi	2nd plur.	olisitte kummastuneet	ette olisi kummastuneet
3rd plur.		kummastuisivat	eivät kummastuisi	3rd plur.	olisivat kummastuneet	eivät olisi kummastuneet
passive		kummastuttaisiin	ei kummastuttaisi	passive	olisi kummastuttu	ei olisi kummastuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kummastu	älä kummastu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kummastukoon	älköön kummastuko	3rd sing.	olkoon kummastunut	älköön olko kummastunut
1st plur.		kummastukaamme	älkäämme kummastuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kummastukaa	älkää kummastuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kummastukoot	älkööt kummastuko	3rd plur.	olkoot kummastuneet	älkööt olko kummastuneet
passive		kummastuttakoon	älköön kummastuttako	passive	olkoon kummastuttu	älköön olko kummastuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummastunen	en kummastune	1st sing.	lienen kummastunut	en liene kummastunut
2nd sing.		kummastunet	et kummastune	2nd sing.	lienet kummastunut	et liene kummastunut
3rd sing.		kummastunee	ei kummastune	3rd sing.	lienee kummastunut	ei liene kummastunut
1st plur.		kummastunemme	emme kummastune	1st plur.	lienemme kummastuneet	emme liene kummastuneet
2nd plur.		kummastunette	ette kummastune	2nd plur.	lienette kummastuneet	ette liene kummastuneet
3rd plur.		kummastunevat	eivät kummastune	3rd plur.	lienevät kummastuneet	eivät liene kummastuneet
passive		kummastuttaneen	ei kummastuttane	passive	lienee kummastuttu	ei liene kummastuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kummastua		present	kummastuva	kummastuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastuakseni kummastuaksemme 2nd kummastuaksesi kummastuaksenne 3rd kummastuakseen kummastuaksensa		past	kummastunut	kummastuttu
2nd	inessive2	kummastuessa	kummastuttaessa	agent4	kummastuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastuessani kummastuessamme 2nd kummastuessasi kummastuessanne 3rd kummastuessaan kummastuessansa		negative	kummastumaton
	instructive	kummastuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kummastumassa	—
	elative	kummastumasta	—
	illative	kummastumaan	—
	adessive	kummastumalla	—
	abessive	kummastumatta	—
	instructive	kummastuman	kummastuttaman
4th3	verbal noun	kummastuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummastumaisillani kummastumaisillamme 2nd kummastumaisillasi kummastumaisillanne 3rd kummastumaisillaan kummastumaisillansa

Synonyms

• hämmästyä
• yllättyä

Derived terms

• kummastella
• kummastuminen
• kummastus
• kummastuttaa

 

Related terms

• kumma
• kummastella

Further reading

• “kummastua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02