kimmastua

Finnish

Etymology

From kimpa- +‎ -stua; root shared with kimmota.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkimːɑstuɑˣ/, [ˈk̟imːɑ̝s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): kim‧mas‧tua

Verb

kimmastua

1. (intransitive) to flare (get angry suddenly)

Conjugation

Inflection of kimmastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmastun	en kimmastu	1st sing.	olen kimmastunut	en ole kimmastunut
2nd sing.		kimmastut	et kimmastu	2nd sing.	olet kimmastunut	et ole kimmastunut
3rd sing.		kimmastuu	ei kimmastu	3rd sing.	on kimmastunut	ei ole kimmastunut
1st plur.		kimmastumme	emme kimmastu	1st plur.	olemme kimmastuneet	emme ole kimmastuneet
2nd plur.		kimmastutte	ette kimmastu	2nd plur.	olette kimmastuneet	ette ole kimmastuneet
3rd plur.		kimmastuvat	eivät kimmastu	3rd plur.	ovat kimmastuneet	eivät ole kimmastuneet
passive		kimmastutaan	ei kimmastuta	passive	on kimmastuttu	ei ole kimmastuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmastuin	en kimmastunut	1st sing.	olin kimmastunut	en ollut kimmastunut
2nd sing.		kimmastuit	et kimmastunut	2nd sing.	olit kimmastunut	et ollut kimmastunut
3rd sing.		kimmastui	ei kimmastunut	3rd sing.	oli kimmastunut	ei ollut kimmastunut
1st plur.		kimmastuimme	emme kimmastuneet	1st plur.	olimme kimmastuneet	emme olleet kimmastuneet
2nd plur.		kimmastuitte	ette kimmastuneet	2nd plur.	olitte kimmastuneet	ette olleet kimmastuneet
3rd plur.		kimmastuivat	eivät kimmastuneet	3rd plur.	olivat kimmastuneet	eivät olleet kimmastuneet
passive		kimmastuttiin	ei kimmastuttu	passive	oli kimmastuttu	ei ollut kimmastuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmastuisin	en kimmastuisi	1st sing.	olisin kimmastunut	en olisi kimmastunut
2nd sing.		kimmastuisit	et kimmastuisi	2nd sing.	olisit kimmastunut	et olisi kimmastunut
3rd sing.		kimmastuisi	ei kimmastuisi	3rd sing.	olisi kimmastunut	ei olisi kimmastunut
1st plur.		kimmastuisimme	emme kimmastuisi	1st plur.	olisimme kimmastuneet	emme olisi kimmastuneet
2nd plur.		kimmastuisitte	ette kimmastuisi	2nd plur.	olisitte kimmastuneet	ette olisi kimmastuneet
3rd plur.		kimmastuisivat	eivät kimmastuisi	3rd plur.	olisivat kimmastuneet	eivät olisi kimmastuneet
passive		kimmastuttaisiin	ei kimmastuttaisi	passive	olisi kimmastuttu	ei olisi kimmastuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kimmastu	älä kimmastu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kimmastukoon	älköön kimmastuko	3rd sing.	olkoon kimmastunut	älköön olko kimmastunut
1st plur.		kimmastukaamme	älkäämme kimmastuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kimmastukaa	älkää kimmastuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kimmastukoot	älkööt kimmastuko	3rd plur.	olkoot kimmastuneet	älkööt olko kimmastuneet
passive		kimmastuttakoon	älköön kimmastuttako	passive	olkoon kimmastuttu	älköön olko kimmastuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmastunen	en kimmastune	1st sing.	lienen kimmastunut	en liene kimmastunut
2nd sing.		kimmastunet	et kimmastune	2nd sing.	lienet kimmastunut	et liene kimmastunut
3rd sing.		kimmastunee	ei kimmastune	3rd sing.	lienee kimmastunut	ei liene kimmastunut
1st plur.		kimmastunemme	emme kimmastune	1st plur.	lienemme kimmastuneet	emme liene kimmastuneet
2nd plur.		kimmastunette	ette kimmastune	2nd plur.	lienette kimmastuneet	ette liene kimmastuneet
3rd plur.		kimmastunevat	eivät kimmastune	3rd plur.	lienevät kimmastuneet	eivät liene kimmastuneet
passive		kimmastuttaneen	ei kimmastuttane	passive	lienee kimmastuttu	ei liene kimmastuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kimmastua		present	kimmastuva	kimmastuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmastuakseni kimmastuaksemme 2nd kimmastuaksesi kimmastuaksenne 3rd kimmastuakseen kimmastuaksensa		past	kimmastunut	kimmastuttu
2nd	inessive2	kimmastuessa	kimmastuttaessa	agent4	kimmastuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmastuessani kimmastuessamme 2nd kimmastuessasi kimmastuessanne 3rd kimmastuessaan kimmastuessansa		negative	kimmastumaton
	instructive	kimmastuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kimmastumassa	—
	elative	kimmastumasta	—
	illative	kimmastumaan	—
	adessive	kimmastumalla	—
	abessive	kimmastumatta	—
	instructive	kimmastuman	kimmastuttaman
4th3	verbal noun	kimmastuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmastumaisillani kimmastumaisillamme 2nd kimmastumaisillasi kimmastumaisillanne 3rd kimmastumaisillaan kimmastumaisillansa

Synonyms

• kimpaantua

Derived terms

• kimmastus
• kimmastuttaa

 

Further reading

• “kimmastua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02