Jump to content

kiimailla

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From kiima (heat, rut) +‎ -illa.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːmɑi̯lːɑˣ/, [ˈk̟iːmɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -iːmɑilːɑ
  • Hyphenation(key): kii‧mail‧la

Verb

[edit]

kiimailla (colloquial)

  1. to behave in a horny manner
  2. (by extension) to express one's excitement over something

Conjugation

[edit]
Inflection of kiimailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiimailen en kiimaile 1st sing. olen kiimaillut en ole kiimaillut
2nd sing. kiimailet et kiimaile 2nd sing. olet kiimaillut et ole kiimaillut
3rd sing. kiimailee ei kiimaile 3rd sing. on kiimaillut ei ole kiimaillut
1st plur. kiimailemme emme kiimaile 1st plur. olemme kiimailleet emme ole kiimailleet
2nd plur. kiimailette ette kiimaile 2nd plur. olette kiimailleet ette ole kiimailleet
3rd plur. kiimailevat eivät kiimaile 3rd plur. ovat kiimailleet eivät ole kiimailleet
passive kiimaillaan ei kiimailla passive on kiimailtu ei ole kiimailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiimailin en kiimaillut 1st sing. olin kiimaillut en ollut kiimaillut
2nd sing. kiimailit et kiimaillut 2nd sing. olit kiimaillut et ollut kiimaillut
3rd sing. kiimaili ei kiimaillut 3rd sing. oli kiimaillut ei ollut kiimaillut
1st plur. kiimailimme emme kiimailleet 1st plur. olimme kiimailleet emme olleet kiimailleet
2nd plur. kiimailitte ette kiimailleet 2nd plur. olitte kiimailleet ette olleet kiimailleet
3rd plur. kiimailivat eivät kiimailleet 3rd plur. olivat kiimailleet eivät olleet kiimailleet
passive kiimailtiin ei kiimailtu passive oli kiimailtu ei ollut kiimailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiimailisin en kiimailisi 1st sing. olisin kiimaillut en olisi kiimaillut
2nd sing. kiimailisit et kiimailisi 2nd sing. olisit kiimaillut et olisi kiimaillut
3rd sing. kiimailisi ei kiimailisi 3rd sing. olisi kiimaillut ei olisi kiimaillut
1st plur. kiimailisimme emme kiimailisi 1st plur. olisimme kiimailleet emme olisi kiimailleet
2nd plur. kiimailisitte ette kiimailisi 2nd plur. olisitte kiimailleet ette olisi kiimailleet
3rd plur. kiimailisivat eivät kiimailisi 3rd plur. olisivat kiimailleet eivät olisi kiimailleet
passive kiimailtaisiin ei kiimailtaisi passive olisi kiimailtu ei olisi kiimailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kiimaile älä kiimaile 2nd sing.
3rd sing. kiimailkoon älköön kiimailko 3rd sing. olkoon kiimaillut älköön olko kiimaillut
1st plur. kiimailkaamme älkäämme kiimailko 1st plur.
2nd plur. kiimailkaa älkää kiimailko 2nd plur.
3rd plur. kiimailkoot älkööt kiimailko 3rd plur. olkoot kiimailleet älkööt olko kiimailleet
passive kiimailtakoon älköön kiimailtako passive olkoon kiimailtu älköön olko kiimailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiimaillen en kiimaille 1st sing. lienen kiimaillut en liene kiimaillut
2nd sing. kiimaillet et kiimaille 2nd sing. lienet kiimaillut et liene kiimaillut
3rd sing. kiimaillee ei kiimaille 3rd sing. lienee kiimaillut ei liene kiimaillut
1st plur. kiimaillemme emme kiimaille 1st plur. lienemme kiimailleet emme liene kiimailleet
2nd plur. kiimaillette ette kiimaille 2nd plur. lienette kiimailleet ette liene kiimailleet
3rd plur. kiimaillevat eivät kiimaille 3rd plur. lienevät kiimailleet eivät liene kiimailleet
passive kiimailtaneen ei kiimailtane passive lienee kiimailtu ei liene kiimailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiimailla present kiimaileva kiimailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiimaillakseni kiimaillaksemme
2nd kiimaillaksesi kiimaillaksenne
3rd kiimaillakseen
kiimaillaksensa
past kiimaillut kiimailtu
2nd inessive2 kiimaillessa kiimailtaessa agent4 kiimailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiimaillessani kiimaillessamme
2nd kiimaillessasi kiimaillessanne
3rd kiimaillessaan
kiimaillessansa
negative kiimailematon
instructive kiimaillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiimailemassa
elative kiimailemasta
illative kiimailemaan
adessive kiimailemalla
abessive kiimailematta
instructive kiimaileman kiimailtaman
4th3 verbal noun kiimaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiimailemaisillani kiimailemaisillamme
2nd kiimailemaisillasi kiimailemaisillanne
3rd kiimailemaisillaan
kiimailemaisillansa