kiima

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kiima (compare Estonian kiim, Karelian kiima, Veps kim), from Proto-Uralic *kixe-ma, derived from *kixe- (compare Northern Sami gihkat, Northern Khanty [script needed] (koj-), Northern Mansi [script needed] (kaj-), Hungarian kéj).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːmɑ/, [ˈk̟iːmɑ̝]
• Rhymes: -iːmɑ
• Hyphenation^(key): kii‧ma

Noun

kiima

1. heat; (ungulates) rut

   Kissani on kiimassa.

   My cat is in heat.

   Milloin jänikset tulevat kiimaan?

   When do the hares go on heat?

2. pride (estrous cycle; sexual desire; especially, an excitement of sexual appetite in a female beast)

Declension

Inflection of kiima (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		kiima	kiimat
genitive		kiiman	kiimojen
partitive		kiimaa	kiimoja
illative		kiimaan	kiimoihin
		singular	plural
nominative		kiima	kiimat
accusative	nom.	kiima	kiimat
	gen.	kiiman
genitive		kiiman	kiimojen kiimain rare
partitive		kiimaa	kiimoja
inessive		kiimassa	kiimoissa
elative		kiimasta	kiimoista
illative		kiimaan	kiimoihin
adessive		kiimalla	kiimoilla
ablative		kiimalta	kiimoilta
allative		kiimalle	kiimoille
essive		kiimana	kiimoina
translative		kiimaksi	kiimoiksi
abessive		kiimatta	kiimoitta
instructive		—	kiimoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiima (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiimani kiimani accusative nom. kiimani kiimani gen. kiimani genitive kiimani kiimojeni kiimaini rare partitive kiimaani kiimojani inessive kiimassani kiimoissani elative kiimastani kiimoistani illative kiimaani kiimoihini adessive kiimallani kiimoillani ablative kiimaltani kiimoiltani allative kiimalleni kiimoilleni essive kiimanani kiimoinani translative kiimakseni kiimoikseni abessive kiimattani kiimoittani instructive — — comitative — kiimoineni second-person singular possessor singular plural nominative kiimasi kiimasi accusative nom. kiimasi kiimasi gen. kiimasi genitive kiimasi kiimojesi kiimaisi rare partitive kiimaasi kiimojasi inessive kiimassasi kiimoissasi elative kiimastasi kiimoistasi illative kiimaasi kiimoihisi adessive kiimallasi kiimoillasi ablative kiimaltasi kiimoiltasi allative kiimallesi kiimoillesi essive kiimanasi kiimoinasi translative kiimaksesi kiimoiksesi abessive kiimattasi kiimoittasi instructive — — comitative — kiimoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiimamme kiimamme accusative nom. kiimamme kiimamme gen. kiimamme genitive kiimamme kiimojemme kiimaimme rare partitive kiimaamme kiimojamme inessive kiimassamme kiimoissamme elative kiimastamme kiimoistamme illative kiimaamme kiimoihimme adessive kiimallamme kiimoillamme ablative kiimaltamme kiimoiltamme allative kiimallemme kiimoillemme essive kiimanamme kiimoinamme translative kiimaksemme kiimoiksemme abessive kiimattamme kiimoittamme instructive — — comitative — kiimoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiimanne kiimanne accusative nom. kiimanne kiimanne gen. kiimanne genitive kiimanne kiimojenne kiimainne rare partitive kiimaanne kiimojanne inessive kiimassanne kiimoissanne elative kiimastanne kiimoistanne illative kiimaanne kiimoihinne adessive kiimallanne kiimoillanne ablative kiimaltanne kiimoiltanne allative kiimallenne kiimoillenne essive kiimananne kiimoinanne translative kiimaksenne kiimoiksenne abessive kiimattanne kiimoittanne instructive — — comitative — kiimoinenne third-person possessor singular plural nominative kiimansa kiimansa accusative nom. kiimansa kiimansa gen. kiimansa genitive kiimansa kiimojensa kiimainsa rare partitive kiimaansa kiimojaan kiimojansa inessive kiimassaan kiimassansa kiimoissaan kiimoissansa elative kiimastaan kiimastansa kiimoistaan kiimoistansa illative kiimaansa kiimoihinsa adessive kiimallaan kiimallansa kiimoillaan kiimoillansa ablative kiimaltaan kiimaltansa kiimoiltaan kiimoiltansa allative kiimalleen kiimallensa kiimoilleen kiimoillensa essive kiimanaan kiimanansa kiimoinaan kiimoinansa translative kiimakseen kiimaksensa kiimoikseen kiimoiksensa abessive kiimattaan kiimattansa kiimoittaan kiimoittansa instructive — — comitative — kiimoineen kiimoinensa

Derived terms

• kiimailla
• kiimainen
• Kiiminki

 

compounds

• kiima-aika
• kiimakierto

 

See also

• juoksuaika
• kiire
• kiivas (“quick-tempered”)

Further reading

• “kiima”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Miika