kiima-aika

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiima (heat, rut) +‎ aika (time)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːmɑˌ(ʔ)ɑi̯kɑ/, [ˈk̟iːmɑ̝ˌ(ʔ)ɑ̝i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikɑ
  • Hyphenation(key): kiima‧aika

Noun

[edit]

kiima-aika

  1. (zoology) the period of being in heat; (ungulates) rutting time
    Kissallani on kiima-aika.
    My cat is in heat.
    Milloin jäniksillä on kiima-aika?
    When do the hares go on heat?

Declension

[edit]
Inflection of kiima-aika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative kiima-aika kiima-ajat
genitive kiima-ajan kiima-aikojen
partitive kiima-aikaa kiima-aikoja
illative kiima-aikaan kiima-aikoihin
singular plural
nominative kiima-aika kiima-ajat
accusative nom. kiima-aika kiima-ajat
gen. kiima-ajan
genitive kiima-ajan kiima-aikojen
kiima-aikain rare
partitive kiima-aikaa kiima-aikoja
inessive kiima-ajassa kiima-ajoissa
elative kiima-ajasta kiima-ajoista
illative kiima-aikaan kiima-aikoihin
adessive kiima-ajalla kiima-ajoilla
ablative kiima-ajalta kiima-ajoilta
allative kiima-ajalle kiima-ajoille
essive kiima-aikana kiima-aikoina
translative kiima-ajaksi kiima-ajoiksi
abessive kiima-ajatta kiima-ajoitta
instructive kiima-ajoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiima-aika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)

Synonyms

[edit]

See also

[edit]

Further reading

[edit]