kiilua

Finnish

Etymology

kiil- +‎ -ua; probably from the same root as kiiltää.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːluɑˣ/, [ˈk̟iːluɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːluɑ
• Hyphenation^(key): kii‧lua

Verb

kiilua

1. (intransitive, of eyes) To glimmer.

Conjugation

Inflection of kiilua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilun	en kiilu	1st sing.	olen kiilunut	en ole kiilunut
2nd sing.		kiilut	et kiilu	2nd sing.	olet kiilunut	et ole kiilunut
3rd sing.		kiiluu	ei kiilu	3rd sing.	on kiilunut	ei ole kiilunut
1st plur.		kiilumme	emme kiilu	1st plur.	olemme kiiluneet	emme ole kiiluneet
2nd plur.		kiilutte	ette kiilu	2nd plur.	olette kiiluneet	ette ole kiiluneet
3rd plur.		kiiluvat	eivät kiilu	3rd plur.	ovat kiiluneet	eivät ole kiiluneet
passive		kiilutaan	ei kiiluta	passive	on kiiluttu	ei ole kiiluttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiiluin	en kiilunut	1st sing.	olin kiilunut	en ollut kiilunut
2nd sing.		kiiluit	et kiilunut	2nd sing.	olit kiilunut	et ollut kiilunut
3rd sing.		kiilui	ei kiilunut	3rd sing.	oli kiilunut	ei ollut kiilunut
1st plur.		kiiluimme	emme kiiluneet	1st plur.	olimme kiiluneet	emme olleet kiiluneet
2nd plur.		kiiluitte	ette kiiluneet	2nd plur.	olitte kiiluneet	ette olleet kiiluneet
3rd plur.		kiiluivat	eivät kiiluneet	3rd plur.	olivat kiiluneet	eivät olleet kiiluneet
passive		kiiluttiin	ei kiiluttu	passive	oli kiiluttu	ei ollut kiiluttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiiluisin	en kiiluisi	1st sing.	olisin kiilunut	en olisi kiilunut
2nd sing.		kiiluisit	et kiiluisi	2nd sing.	olisit kiilunut	et olisi kiilunut
3rd sing.		kiiluisi	ei kiiluisi	3rd sing.	olisi kiilunut	ei olisi kiilunut
1st plur.		kiiluisimme	emme kiiluisi	1st plur.	olisimme kiiluneet	emme olisi kiiluneet
2nd plur.		kiiluisitte	ette kiiluisi	2nd plur.	olisitte kiiluneet	ette olisi kiiluneet
3rd plur.		kiiluisivat	eivät kiiluisi	3rd plur.	olisivat kiiluneet	eivät olisi kiiluneet
passive		kiiluttaisiin	ei kiiluttaisi	passive	olisi kiiluttu	ei olisi kiiluttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiilu	älä kiilu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiilukoon	älköön kiiluko	3rd sing.	olkoon kiilunut	älköön olko kiilunut
1st plur.		kiilukaamme	älkäämme kiiluko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiilukaa	älkää kiiluko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiilukoot	älkööt kiiluko	3rd plur.	olkoot kiiluneet	älkööt olko kiiluneet
passive		kiiluttakoon	älköön kiiluttako	passive	olkoon kiiluttu	älköön olko kiiluttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilunen	en kiilune	1st sing.	lienen kiilunut	en liene kiilunut
2nd sing.		kiilunet	et kiilune	2nd sing.	lienet kiilunut	et liene kiilunut
3rd sing.		kiilunee	ei kiilune	3rd sing.	lienee kiilunut	ei liene kiilunut
1st plur.		kiilunemme	emme kiilune	1st plur.	lienemme kiiluneet	emme liene kiiluneet
2nd plur.		kiilunette	ette kiilune	2nd plur.	lienette kiiluneet	ette liene kiiluneet
3rd plur.		kiilunevat	eivät kiilune	3rd plur.	lienevät kiiluneet	eivät liene kiiluneet
passive		kiiluttaneen	ei kiiluttane	passive	lienee kiiluttu	ei liene kiiluttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiilua		present	kiiluva	kiiluttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiiluakseni kiiluaksemme 2nd kiiluaksesi kiiluaksenne 3rd kiiluakseen kiiluaksensa		past	kiilunut	kiiluttu
2nd	inessive2	kiiluessa	kiiluttaessa	agent4	kiiluma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiiluessani kiiluessamme 2nd kiiluessasi kiiluessanne 3rd kiiluessaan kiiluessansa		negative	kiilumaton
	instructive	kiiluen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kiilumassa	—
	elative	kiilumasta	—
	illative	kiilumaan	—
	adessive	kiilumalla	—
	abessive	kiilumatta	—
	instructive	kiiluman	kiiluttaman
4th3	verbal noun	kiiluminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilumaisillani kiilumaisillamme 2nd kiilumaisillasi kiilumaisillanne 3rd kiilumaisillaan kiilumaisillansa

Derived terms

• kiilu
• kiilukainen
• kiiluminen

 

compounds

• kiilupistiäinen
• kiilusilmä

 

Further reading

• “kiilua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kaulii