kiilu

Finnish

Etymology 1

kiilua (“to glow”) +‎ -u.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlu/, [ˈk̟iːlu]
• Rhymes: -iːlu
• Hyphenation^(key): kii‧lu

Noun

kiilu

1. (rare) A glow (the state of a glowing object).

   Erotin pimeästä kaksi kiilua - ne olivat ilveksen silmät.

   I discerned two glows in the darkness - they were the eyes of a lynx.

2. (slang) Someone who oversees or supervises (supposedly with a glowing eye), like a police, foreman, teacher etc.

Declension

Inflection of kiilu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		kiilu	kiilut
genitive		kiilun	kiilujen
partitive		kiilua	kiiluja
illative		kiiluun	kiiluihin
		singular	plural
nominative		kiilu	kiilut
accusative	nom.	kiilu	kiilut
	gen.	kiilun
genitive		kiilun	kiilujen
partitive		kiilua	kiiluja
inessive		kiilussa	kiiluissa
elative		kiilusta	kiiluista
illative		kiiluun	kiiluihin
adessive		kiilulla	kiiluilla
ablative		kiilulta	kiiluilta
allative		kiilulle	kiiluille
essive		kiiluna	kiiluina
translative		kiiluksi	kiiluiksi
abessive		kiilutta	kiiluitta
instructive		—	kiiluin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiilu (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiiluni kiiluni accusative nom. kiiluni kiiluni gen. kiiluni genitive kiiluni kiilujeni partitive kiiluani kiilujani inessive kiilussani kiiluissani elative kiilustani kiiluistani illative kiiluuni kiiluihini adessive kiilullani kiiluillani ablative kiilultani kiiluiltani allative kiilulleni kiiluilleni essive kiilunani kiiluinani translative kiilukseni kiiluikseni abessive kiiluttani kiiluittani instructive — — comitative — kiiluineni second-person singular possessor singular plural nominative kiilusi kiilusi accusative nom. kiilusi kiilusi gen. kiilusi genitive kiilusi kiilujesi partitive kiiluasi kiilujasi inessive kiilussasi kiiluissasi elative kiilustasi kiiluistasi illative kiiluusi kiiluihisi adessive kiilullasi kiiluillasi ablative kiilultasi kiiluiltasi allative kiilullesi kiiluillesi essive kiilunasi kiiluinasi translative kiiluksesi kiiluiksesi abessive kiiluttasi kiiluittasi instructive — — comitative — kiiluinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiilumme kiilumme accusative nom. kiilumme kiilumme gen. kiilumme genitive kiilumme kiilujemme partitive kiiluamme kiilujamme inessive kiilussamme kiiluissamme elative kiilustamme kiiluistamme illative kiiluumme kiiluihimme adessive kiilullamme kiiluillamme ablative kiilultamme kiiluiltamme allative kiilullemme kiiluillemme essive kiilunamme kiiluinamme translative kiiluksemme kiiluiksemme abessive kiiluttamme kiiluittamme instructive — — comitative — kiiluinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiilunne kiilunne accusative nom. kiilunne kiilunne gen. kiilunne genitive kiilunne kiilujenne partitive kiiluanne kiilujanne inessive kiilussanne kiiluissanne elative kiilustanne kiiluistanne illative kiiluunne kiiluihinne adessive kiilullanne kiiluillanne ablative kiilultanne kiiluiltanne allative kiilullenne kiiluillenne essive kiilunanne kiiluinanne translative kiiluksenne kiiluiksenne abessive kiiluttanne kiiluittanne instructive — — comitative — kiiluinenne third-person possessor singular plural nominative kiilunsa kiilunsa accusative nom. kiilunsa kiilunsa gen. kiilunsa genitive kiilunsa kiilujensa partitive kiiluaan kiiluansa kiilujaan kiilujansa inessive kiilussaan kiilussansa kiiluissaan kiiluissansa elative kiilustaan kiilustansa kiiluistaan kiiluistansa illative kiiluunsa kiiluihinsa adessive kiilullaan kiilullansa kiiluillaan kiiluillansa ablative kiilultaan kiilultansa kiiluiltaan kiiluiltansa allative kiilulleen kiilullensa kiiluilleen kiiluillensa essive kiilunaan kiilunansa kiiluinaan kiiluinansa translative kiilukseen kiiluksensa kiiluikseen kiiluiksensa abessive kiiluttaan kiiluttansa kiiluittaan kiiluittansa instructive — — comitative — kiiluineen kiiluinensa

Synonyms

• hehku

Further reading

• “kiilu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːluˣ/, [ˈk̟iːlu(ʔ)]
• Rhymes: -iːlu
• Hyphenation^(key): kii‧lu

Verb

kiilu

1. inflection of kiilua:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• liiku, luiki