kielitaito

Finnish

Etymology

Compound of kieli (“language”) +‎ taito (“skill”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯liˌtɑi̯to/, [ˈk̟ie̞̯liˌt̪ɑ̝i̯t̪o̞]
• Rhymes: -ɑito
• Hyphenation^(key): kieli‧taito

Noun

kielitaito

1. language skills
2. language proficiency

Declension

Inflection of kielitaito (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative		kielitaito	kielitaidot
genitive		kielitaidon	kielitaitojen
partitive		kielitaitoa	kielitaitoja
illative		kielitaitoon	kielitaitoihin
		singular	plural
nominative		kielitaito	kielitaidot
accusative	nom.	kielitaito	kielitaidot
	gen.	kielitaidon
genitive		kielitaidon	kielitaitojen
partitive		kielitaitoa	kielitaitoja
inessive		kielitaidossa	kielitaidoissa
elative		kielitaidosta	kielitaidoista
illative		kielitaitoon	kielitaitoihin
adessive		kielitaidolla	kielitaidoilla
ablative		kielitaidolta	kielitaidoilta
allative		kielitaidolle	kielitaidoille
essive		kielitaitona	kielitaitoina
translative		kielitaidoksi	kielitaidoiksi
abessive		kielitaidotta	kielitaidoitta
instructive		—	kielitaidoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kielitaito (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kielitaitoni kielitaitoni accusative nom. kielitaitoni kielitaitoni gen. kielitaitoni genitive kielitaitoni kielitaitojeni partitive kielitaitoani kielitaitojani inessive kielitaidossani kielitaidoissani elative kielitaidostani kielitaidoistani illative kielitaitooni kielitaitoihini adessive kielitaidollani kielitaidoillani ablative kielitaidoltani kielitaidoiltani allative kielitaidolleni kielitaidoilleni essive kielitaitonani kielitaitoinani translative kielitaidokseni kielitaidoikseni abessive kielitaidottani kielitaidoittani instructive — — comitative — kielitaitoineni second-person singular possessor singular plural nominative kielitaitosi kielitaitosi accusative nom. kielitaitosi kielitaitosi gen. kielitaitosi genitive kielitaitosi kielitaitojesi partitive kielitaitoasi kielitaitojasi inessive kielitaidossasi kielitaidoissasi elative kielitaidostasi kielitaidoistasi illative kielitaitoosi kielitaitoihisi adessive kielitaidollasi kielitaidoillasi ablative kielitaidoltasi kielitaidoiltasi allative kielitaidollesi kielitaidoillesi essive kielitaitonasi kielitaitoinasi translative kielitaidoksesi kielitaidoiksesi abessive kielitaidottasi kielitaidoittasi instructive — — comitative — kielitaitoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kielitaitomme kielitaitomme accusative nom. kielitaitomme kielitaitomme gen. kielitaitomme genitive kielitaitomme kielitaitojemme partitive kielitaitoamme kielitaitojamme inessive kielitaidossamme kielitaidoissamme elative kielitaidostamme kielitaidoistamme illative kielitaitoomme kielitaitoihimme adessive kielitaidollamme kielitaidoillamme ablative kielitaidoltamme kielitaidoiltamme allative kielitaidollemme kielitaidoillemme essive kielitaitonamme kielitaitoinamme translative kielitaidoksemme kielitaidoiksemme abessive kielitaidottamme kielitaidoittamme instructive — — comitative — kielitaitoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kielitaitonne kielitaitonne accusative nom. kielitaitonne kielitaitonne gen. kielitaitonne genitive kielitaitonne kielitaitojenne partitive kielitaitoanne kielitaitojanne inessive kielitaidossanne kielitaidoissanne elative kielitaidostanne kielitaidoistanne illative kielitaitoonne kielitaitoihinne adessive kielitaidollanne kielitaidoillanne ablative kielitaidoltanne kielitaidoiltanne allative kielitaidollenne kielitaidoillenne essive kielitaitonanne kielitaitoinanne translative kielitaidoksenne kielitaidoiksenne abessive kielitaidottanne kielitaidoittanne instructive — — comitative — kielitaitoinenne third-person possessor singular plural nominative kielitaitonsa kielitaitonsa accusative nom. kielitaitonsa kielitaitonsa gen. kielitaitonsa genitive kielitaitonsa kielitaitojensa partitive kielitaitoaan kielitaitoansa kielitaitojaan kielitaitojansa inessive kielitaidossaan kielitaidossansa kielitaidoissaan kielitaidoissansa elative kielitaidostaan kielitaidostansa kielitaidoistaan kielitaidoistansa illative kielitaitoonsa kielitaitoihinsa adessive kielitaidollaan kielitaidollansa kielitaidoillaan kielitaidoillansa ablative kielitaidoltaan kielitaidoltansa kielitaidoiltaan kielitaidoiltansa allative kielitaidolleen kielitaidollensa kielitaidoilleen kielitaidoillensa essive kielitaitonaan kielitaitonansa kielitaitoinaan kielitaitoinansa translative kielitaidokseen kielitaidoksensa kielitaidoikseen kielitaidoiksensa abessive kielitaidottaan kielitaidottansa kielitaidoittaan kielitaidoittansa instructive — — comitative — kielitaitoineen kielitaitoinensa

Derived terms

• kielitaidoton
• kielitaitoinen
• kielitaitoisuus
• kielitaitovaatimus

 

Further reading

• “kielitaito”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02