taito

See also: Taito and taitō

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *taito (compare Võro taid (“sense, reason, grasp, intelligence”)). Equivalent to taitaa (“to know, master, command”) +‎ -o. Cognate with Northern Sami dáidu (“skill”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑi̯to/, [ˈt̪ɑ̝i̯t̪o̞]
• Rhymes: -ɑito
• Hyphenation^(key): tai‧to

Noun

taito

1. skill (capacity to do something well, particularly one who is acquired or learned)

   suomen kielen taito ― Finnish language skill(s)

   taito selittää vaikeatkin asiat ― the skill of explaining even difficult things

2. art (skill attained by study, practice, or observation)

   elämisen taito ― the art of living

Declension

Inflection of taito (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative		taito	taidot
genitive		taidon	taitojen
partitive		taitoa	taitoja
illative		taitoon	taitoihin
		singular	plural
nominative		taito	taidot
accusative	nom.	taito	taidot
	gen.	taidon
genitive		taidon	taitojen
partitive		taitoa	taitoja
inessive		taidossa	taidoissa
elative		taidosta	taidoista
illative		taitoon	taitoihin
adessive		taidolla	taidoilla
ablative		taidolta	taidoilta
allative		taidolle	taidoille
essive		taitona	taitoina
translative		taidoksi	taidoiksi
abessive		taidotta	taidoitta
instructive		—	taidoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of taito (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative taitoni taitoni accusative nom. taitoni taitoni gen. taitoni genitive taitoni taitojeni partitive taitoani taitojani inessive taidossani taidoissani elative taidostani taidoistani illative taitooni taitoihini adessive taidollani taidoillani ablative taidoltani taidoiltani allative taidolleni taidoilleni essive taitonani taitoinani translative taidokseni taidoikseni abessive taidottani taidoittani instructive — — comitative — taitoineni second-person singular possessor singular plural nominative taitosi taitosi accusative nom. taitosi taitosi gen. taitosi genitive taitosi taitojesi partitive taitoasi taitojasi inessive taidossasi taidoissasi elative taidostasi taidoistasi illative taitoosi taitoihisi adessive taidollasi taidoillasi ablative taidoltasi taidoiltasi allative taidollesi taidoillesi essive taitonasi taitoinasi translative taidoksesi taidoiksesi abessive taidottasi taidoittasi instructive — — comitative — taitoinesi first-person plural possessor singular plural nominative taitomme taitomme accusative nom. taitomme taitomme gen. taitomme genitive taitomme taitojemme partitive taitoamme taitojamme inessive taidossamme taidoissamme elative taidostamme taidoistamme illative taitoomme taitoihimme adessive taidollamme taidoillamme ablative taidoltamme taidoiltamme allative taidollemme taidoillemme essive taitonamme taitoinamme translative taidoksemme taidoiksemme abessive taidottamme taidoittamme instructive — — comitative — taitoinemme second-person plural possessor singular plural nominative taitonne taitonne accusative nom. taitonne taitonne gen. taitonne genitive taitonne taitojenne partitive taitoanne taitojanne inessive taidossanne taidoissanne elative taidostanne taidoistanne illative taitoonne taitoihinne adessive taidollanne taidoillanne ablative taidoltanne taidoiltanne allative taidollenne taidoillenne essive taitonanne taitoinanne translative taidoksenne taidoiksenne abessive taidottanne taidoittanne instructive — — comitative — taitoinenne third-person possessor singular plural nominative taitonsa taitonsa accusative nom. taitonsa taitonsa gen. taitonsa genitive taitonsa taitojensa partitive taitoaan taitoansa taitojaan taitojansa inessive taidossaan taidossansa taidoissaan taidoissansa elative taidostaan taidostansa taidoistaan taidoistansa illative taitoonsa taitoihinsa adessive taidollaan taidollansa taidoillaan taidoillansa ablative taidoltaan taidoltansa taidoiltaan taidoiltansa allative taidolleen taidollensa taidoilleen taidoillensa essive taitonaan taitonansa taitoinaan taitoinansa translative taidokseen taidoksensa taidoikseen taidoiksensa abessive taidottaan taidottansa taidoittaan taidoittansa instructive — — comitative — taitoineen taitoinensa

Derived terms

(adjectives):

• taidokas
• taidollinen
• taidoton
• taitoinen

(compounds):

• ajotaito
• ammattitaito
• ampumataito
• analyysitaito
• digitaito
• elämäntaito
• ensiaputaito
• erätaito
• esiintymistaito
• esitystaito
• ihmissuhdetaito
• ihmistaito
• ilmaisutaito
• insinööritaito
• johtamistaito
• järjestelytaito
• kansalaistaito
• keittotaito
• keskustelutaito
• kielitaito
• kirjapainotaito
• kirjoitustaito
• kuvaamataito
• kuvaamistaito
• kädentaito
• käsityötaito
• laskutaito
• laulutaito
• lentotaito
• lukutaito
• matkimistaito
• merenkulkutaito
• merimiestaito
• muistitaito
• neuvottelutaito
• nuotinlukutaito
• näppäilytaito
• näppäintaito
• ongelmanratkaisutaito
• opetustaito
• opiskelutaito
• piiritystaito
• piirustustaito
• puhetaito
• purjehdustaito
• ratsastustaito
• ruoanlaittotaito
• ruoanvalmistustaito
• ruuanlaittotaito
• ruuanvalmistustaito
• salakirjoitustaito
• sisälukutaito
• soittotaito
• sotataito
• taidonnäyte
• taistelutaito
• taitoaine
• taitohiihto
• taitolaji
• taitolento
• taitolentäjä
• taitoluistelija
• taitoluistelu
• taitoluistin
• taitoniekka
• taitopelaaja
• taitopeli
• taitorakenne
• taitotaso
• taitotemppu
• taitotieto
• taitouimari
• taitouinti
• taitovirhe
• taitovoimistelu
• tekstitaito
• tietoisuustaito
• tietotaito
• turvataito
• uimataito
• valtiomiestaito
• vesitaito
• viestintätaito
• vuorovaikutustaito
• väittelytaito

Further reading

• “taito”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• oitta, taiot, taoit

Japanese

Romanization

taito

1. Rōmaji transcription of たいと

Tooro

Pronunciation

• IPA^(key): /táíto/

Adjective

-taito (declinable)

1. small, little

   Synonym: -ke

   Antonym: -kooto

Usage notes

When used in the plural, -taito can mean 'few' or 'small number of', in addition to 'small'. Thus, emiti mitaito can mean 'small trees' or 'a few trees'.

Declension

Inflected forms of -taito

Noun class	indefinite		definite
	singular	plural	singular	plural
1/2	mutaito	bataito	omutaito	abataito
3/4	mutaito	mitaito	omutaito	emitaito
5/6	litaito	mataito	eritaito	amataito
7/8	kitaito	bitaito	ekitaito	ebitaito
9/10	ntaito	ntaito	entaito	entaito
11/10	rutaito		orutaito
12/14	kataito	butaito	akataito	obutaito
13	—	tutaito	—	otutaito
14/6	butaito	mataito	obutaito	amataito
15/6	kutaito		okutaito
16	hataito	—	ahataito	—

References

• Kaji, Shigeki (2007) A Rutooro Vocabulary‎^[2], Tokyo: Research Institute for Languages and Cultures of Asia and Africa (ILCAA), →ISBN, page 357