kenkkuilla

Finnish

Etymology

kenkku +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeŋkːui̯lːɑˣ/, [ˈk̟e̞ŋkːui̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -eŋkːuilːɑ
• Hyphenation^(key): kenk‧kuil‧la

Verb

kenkkuilla (colloquial, intransitive)

1. to behave unpleasantly or nastily

Conjugation

Inflection of kenkkuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkkuilen	en kenkkuile	1st sing.	olen kenkkuillut	en ole kenkkuillut
2nd sing.		kenkkuilet	et kenkkuile	2nd sing.	olet kenkkuillut	et ole kenkkuillut
3rd sing.		kenkkuilee	ei kenkkuile	3rd sing.	on kenkkuillut	ei ole kenkkuillut
1st plur.		kenkkuilemme	emme kenkkuile	1st plur.	olemme kenkkuilleet	emme ole kenkkuilleet
2nd plur.		kenkkuilette	ette kenkkuile	2nd plur.	olette kenkkuilleet	ette ole kenkkuilleet
3rd plur.		kenkkuilevat	eivät kenkkuile	3rd plur.	ovat kenkkuilleet	eivät ole kenkkuilleet
passive		kenkkuillaan	ei kenkkuilla	passive	on kenkkuiltu	ei ole kenkkuiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkkuilin	en kenkkuillut	1st sing.	olin kenkkuillut	en ollut kenkkuillut
2nd sing.		kenkkuilit	et kenkkuillut	2nd sing.	olit kenkkuillut	et ollut kenkkuillut
3rd sing.		kenkkuili	ei kenkkuillut	3rd sing.	oli kenkkuillut	ei ollut kenkkuillut
1st plur.		kenkkuilimme	emme kenkkuilleet	1st plur.	olimme kenkkuilleet	emme olleet kenkkuilleet
2nd plur.		kenkkuilitte	ette kenkkuilleet	2nd plur.	olitte kenkkuilleet	ette olleet kenkkuilleet
3rd plur.		kenkkuilivat	eivät kenkkuilleet	3rd plur.	olivat kenkkuilleet	eivät olleet kenkkuilleet
passive		kenkkuiltiin	ei kenkkuiltu	passive	oli kenkkuiltu	ei ollut kenkkuiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkkuilisin	en kenkkuilisi	1st sing.	olisin kenkkuillut	en olisi kenkkuillut
2nd sing.		kenkkuilisit	et kenkkuilisi	2nd sing.	olisit kenkkuillut	et olisi kenkkuillut
3rd sing.		kenkkuilisi	ei kenkkuilisi	3rd sing.	olisi kenkkuillut	ei olisi kenkkuillut
1st plur.		kenkkuilisimme	emme kenkkuilisi	1st plur.	olisimme kenkkuilleet	emme olisi kenkkuilleet
2nd plur.		kenkkuilisitte	ette kenkkuilisi	2nd plur.	olisitte kenkkuilleet	ette olisi kenkkuilleet
3rd plur.		kenkkuilisivat	eivät kenkkuilisi	3rd plur.	olisivat kenkkuilleet	eivät olisi kenkkuilleet
passive		kenkkuiltaisiin	ei kenkkuiltaisi	passive	olisi kenkkuiltu	ei olisi kenkkuiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kenkkuile	älä kenkkuile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kenkkuilkoon	älköön kenkkuilko	3rd sing.	olkoon kenkkuillut	älköön olko kenkkuillut
1st plur.		kenkkuilkaamme	älkäämme kenkkuilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kenkkuilkaa	älkää kenkkuilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kenkkuilkoot	älkööt kenkkuilko	3rd plur.	olkoot kenkkuilleet	älkööt olko kenkkuilleet
passive		kenkkuiltakoon	älköön kenkkuiltako	passive	olkoon kenkkuiltu	älköön olko kenkkuiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kenkkuillen	en kenkkuille	1st sing.	lienen kenkkuillut	en liene kenkkuillut
2nd sing.		kenkkuillet	et kenkkuille	2nd sing.	lienet kenkkuillut	et liene kenkkuillut
3rd sing.		kenkkuillee	ei kenkkuille	3rd sing.	lienee kenkkuillut	ei liene kenkkuillut
1st plur.		kenkkuillemme	emme kenkkuille	1st plur.	lienemme kenkkuilleet	emme liene kenkkuilleet
2nd plur.		kenkkuillette	ette kenkkuille	2nd plur.	lienette kenkkuilleet	ette liene kenkkuilleet
3rd plur.		kenkkuillevat	eivät kenkkuille	3rd plur.	lienevät kenkkuilleet	eivät liene kenkkuilleet
passive		kenkkuiltaneen	ei kenkkuiltane	passive	lienee kenkkuiltu	ei liene kenkkuiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kenkkuilla		present	kenkkuileva	kenkkuiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkkuillakseni kenkkuillaksemme 2nd kenkkuillaksesi kenkkuillaksenne 3rd kenkkuillakseen kenkkuillaksensa		past	kenkkuillut	kenkkuiltu
2nd	inessive2	kenkkuillessa	kenkkuiltaessa	agent4	kenkkuilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkkuillessani kenkkuillessamme 2nd kenkkuillessasi kenkkuillessanne 3rd kenkkuillessaan kenkkuillessansa		negative	kenkkuilematon
	instructive	kenkkuillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kenkkuilemassa	—
	elative	kenkkuilemasta	—
	illative	kenkkuilemaan	—
	adessive	kenkkuilemalla	—
	abessive	kenkkuilematta	—
	instructive	kenkkuileman	kenkkuiltaman
4th3	verbal noun	kenkkuileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kenkkuilemaisillani kenkkuilemaisillamme 2nd kenkkuilemaisillasi kenkkuilemaisillanne 3rd kenkkuilemaisillaan kenkkuilemaisillansa

Further reading

• “kenkkuilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02