Jump to content

kenkku

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Sound-symbolic, akin to känkky, känkkänä, känkkärä[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkeŋkːu/, [ˈk̟e̞ŋkːu]
  • Rhymes: -eŋkːu
  • Hyphenation(key): kenk‧ku

Adjective

[edit]

kenkku (comparative kenkumpi, superlative kenkuin) (colloquial)

  1. nasty, unpleasant

Declension

[edit]
Inflection of kenkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative kenkku kenkut
genitive kenkun kenkkujen
partitive kenkkua kenkkuja
illative kenkkuun kenkkuihin
singular plural
nominative kenkku kenkut
accusative nom. kenkku kenkut
gen. kenkun
genitive kenkun kenkkujen
partitive kenkkua kenkkuja
inessive kenkussa kenkuissa
elative kenkusta kenkuista
illative kenkkuun kenkkuihin
adessive kenkulla kenkuilla
ablative kenkulta kenkuilta
allative kenkulle kenkuille
essive kenkkuna kenkkuina
translative kenkuksi kenkuiksi
abessive kenkutta kenkuitta
instructive kenkuin
comitative kenkkuine
Possessive forms of kenkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kenkkuni kenkkuni
accusative nom. kenkkuni kenkkuni
gen. kenkkuni
genitive kenkkuni kenkkujeni
partitive kenkkuani kenkkujani
inessive kenkussani kenkuissani
elative kenkustani kenkuistani
illative kenkkuuni kenkkuihini
adessive kenkullani kenkuillani
ablative kenkultani kenkuiltani
allative kenkulleni kenkuilleni
essive kenkkunani kenkkuinani
translative kenkukseni kenkuikseni
abessive kenkuttani kenkuittani
instructive
comitative kenkkuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kenkkusi kenkkusi
accusative nom. kenkkusi kenkkusi
gen. kenkkusi
genitive kenkkusi kenkkujesi
partitive kenkkuasi kenkkujasi
inessive kenkussasi kenkuissasi
elative kenkustasi kenkuistasi
illative kenkkuusi kenkkuihisi
adessive kenkullasi kenkuillasi
ablative kenkultasi kenkuiltasi
allative kenkullesi kenkuillesi
essive kenkkunasi kenkkuinasi
translative kenkuksesi kenkuiksesi
abessive kenkuttasi kenkuittasi
instructive
comitative kenkkuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kenkkumme kenkkumme
accusative nom. kenkkumme kenkkumme
gen. kenkkumme
genitive kenkkumme kenkkujemme
partitive kenkkuamme kenkkujamme
inessive kenkussamme kenkuissamme
elative kenkustamme kenkuistamme
illative kenkkuumme kenkkuihimme
adessive kenkullamme kenkuillamme
ablative kenkultamme kenkuiltamme
allative kenkullemme kenkuillemme
essive kenkkunamme kenkkuinamme
translative kenkuksemme kenkuiksemme
abessive kenkuttamme kenkuittamme
instructive
comitative kenkkuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kenkkunne kenkkunne
accusative nom. kenkkunne kenkkunne
gen. kenkkunne
genitive kenkkunne kenkkujenne
partitive kenkkuanne kenkkujanne
inessive kenkussanne kenkuissanne
elative kenkustanne kenkuistanne
illative kenkkuunne kenkkuihinne
adessive kenkullanne kenkuillanne
ablative kenkultanne kenkuiltanne
allative kenkullenne kenkuillenne
essive kenkkunanne kenkkuinanne
translative kenkuksenne kenkuiksenne
abessive kenkuttanne kenkuittanne
instructive
comitative kenkkuinenne

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]