kelkkailla

Finnish

Etymology

From kelkka +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelkːɑi̯lːɑˣ/, [ˈk̟e̞lkːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elkːɑilːɑ
• Syllabification^(key): kelk‧kail‧la

Verb

kelkkailla

1. to ride any type of kelkka (English equivalents go by type: to sled, sleigh, snowmobile, bobsled, luge etc.)

Conjugation

Inflection of kelkkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelkkailen	en kelkkaile	1st sing.	olen kelkkaillut	en ole kelkkaillut
2nd sing.		kelkkailet	et kelkkaile	2nd sing.	olet kelkkaillut	et ole kelkkaillut
3rd sing.		kelkkailee	ei kelkkaile	3rd sing.	on kelkkaillut	ei ole kelkkaillut
1st plur.		kelkkailemme	emme kelkkaile	1st plur.	olemme kelkkailleet	emme ole kelkkailleet
2nd plur.		kelkkailette	ette kelkkaile	2nd plur.	olette kelkkailleet	ette ole kelkkailleet
3rd plur.		kelkkailevat	eivät kelkkaile	3rd plur.	ovat kelkkailleet	eivät ole kelkkailleet
passive		kelkkaillaan	ei kelkkailla	passive	on kelkkailtu	ei ole kelkkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelkkailin	en kelkkaillut	1st sing.	olin kelkkaillut	en ollut kelkkaillut
2nd sing.		kelkkailit	et kelkkaillut	2nd sing.	olit kelkkaillut	et ollut kelkkaillut
3rd sing.		kelkkaili	ei kelkkaillut	3rd sing.	oli kelkkaillut	ei ollut kelkkaillut
1st plur.		kelkkailimme	emme kelkkailleet	1st plur.	olimme kelkkailleet	emme olleet kelkkailleet
2nd plur.		kelkkailitte	ette kelkkailleet	2nd plur.	olitte kelkkailleet	ette olleet kelkkailleet
3rd plur.		kelkkailivat	eivät kelkkailleet	3rd plur.	olivat kelkkailleet	eivät olleet kelkkailleet
passive		kelkkailtiin	ei kelkkailtu	passive	oli kelkkailtu	ei ollut kelkkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelkkailisin	en kelkkailisi	1st sing.	olisin kelkkaillut	en olisi kelkkaillut
2nd sing.		kelkkailisit	et kelkkailisi	2nd sing.	olisit kelkkaillut	et olisi kelkkaillut
3rd sing.		kelkkailisi	ei kelkkailisi	3rd sing.	olisi kelkkaillut	ei olisi kelkkaillut
1st plur.		kelkkailisimme	emme kelkkailisi	1st plur.	olisimme kelkkailleet	emme olisi kelkkailleet
2nd plur.		kelkkailisitte	ette kelkkailisi	2nd plur.	olisitte kelkkailleet	ette olisi kelkkailleet
3rd plur.		kelkkailisivat	eivät kelkkailisi	3rd plur.	olisivat kelkkailleet	eivät olisi kelkkailleet
passive		kelkkailtaisiin	ei kelkkailtaisi	passive	olisi kelkkailtu	ei olisi kelkkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kelkkaile	älä kelkkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kelkkailkoon	älköön kelkkailko	3rd sing.	olkoon kelkkaillut	älköön olko kelkkaillut
1st plur.		kelkkailkaamme	älkäämme kelkkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kelkkailkaa	älkää kelkkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kelkkailkoot	älkööt kelkkailko	3rd plur.	olkoot kelkkailleet	älkööt olko kelkkailleet
passive		kelkkailtakoon	älköön kelkkailtako	passive	olkoon kelkkailtu	älköön olko kelkkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelkkaillen	en kelkkaille	1st sing.	lienen kelkkaillut	en liene kelkkaillut
2nd sing.		kelkkaillet	et kelkkaille	2nd sing.	lienet kelkkaillut	et liene kelkkaillut
3rd sing.		kelkkaillee	ei kelkkaille	3rd sing.	lienee kelkkaillut	ei liene kelkkaillut
1st plur.		kelkkaillemme	emme kelkkaille	1st plur.	lienemme kelkkailleet	emme liene kelkkailleet
2nd plur.		kelkkaillette	ette kelkkaille	2nd plur.	lienette kelkkailleet	ette liene kelkkailleet
3rd plur.		kelkkaillevat	eivät kelkkaille	3rd plur.	lienevät kelkkailleet	eivät liene kelkkailleet
passive		kelkkailtaneen	ei kelkkailtane	passive	lienee kelkkailtu	ei liene kelkkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kelkkailla		present	kelkkaileva	kelkkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelkkaillakseni kelkkaillaksemme 2nd kelkkaillaksesi kelkkaillaksenne 3rd kelkkaillakseen kelkkaillaksensa		past	kelkkaillut	kelkkailtu
2nd	inessive2	kelkkaillessa	kelkkailtaessa	agent4	kelkkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelkkaillessani kelkkaillessamme 2nd kelkkaillessasi kelkkaillessanne 3rd kelkkaillessaan kelkkaillessansa		negative	kelkkailematon
	instructive	kelkkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kelkkailemassa	—
	elative	kelkkailemasta	—
	illative	kelkkailemaan	—
	adessive	kelkkailemalla	—
	abessive	kelkkailematta	—
	instructive	kelkkaileman	kelkkailtaman
4th3	verbal noun	kelkkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelkkailemaisillani kelkkailemaisillamme 2nd kelkkailemaisillasi kelkkailemaisillanne 3rd kelkkailemaisillaan kelkkailemaisillansa

Derived terms

• kelkkailija
• kelkkailu

Further reading

• “kelkkailla”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02