kaulailla

Finnish

Etymology

kaula +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯lɑi̯lːɑˣ/, [ˈkɑ̝u̯lɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑulɑilːɑ
• Hyphenation^(key): kau‧lail‧la

Verb

kaulailla

1. (transitive, usually atelic or reciprocal) to hug, to pet
2. (transitive, uncommon) to collar (grab or seize by collar or neck)

Conjugation

Inflection of kaulailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaulailen	en kaulaile	1st sing.	olen kaulaillut	en ole kaulaillut
2nd sing.		kaulailet	et kaulaile	2nd sing.	olet kaulaillut	et ole kaulaillut
3rd sing.		kaulailee	ei kaulaile	3rd sing.	on kaulaillut	ei ole kaulaillut
1st plur.		kaulailemme	emme kaulaile	1st plur.	olemme kaulailleet	emme ole kaulailleet
2nd plur.		kaulailette	ette kaulaile	2nd plur.	olette kaulailleet	ette ole kaulailleet
3rd plur.		kaulailevat	eivät kaulaile	3rd plur.	ovat kaulailleet	eivät ole kaulailleet
passive		kaulaillaan	ei kaulailla	passive	on kaulailtu	ei ole kaulailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaulailin	en kaulaillut	1st sing.	olin kaulaillut	en ollut kaulaillut
2nd sing.		kaulailit	et kaulaillut	2nd sing.	olit kaulaillut	et ollut kaulaillut
3rd sing.		kaulaili	ei kaulaillut	3rd sing.	oli kaulaillut	ei ollut kaulaillut
1st plur.		kaulailimme	emme kaulailleet	1st plur.	olimme kaulailleet	emme olleet kaulailleet
2nd plur.		kaulailitte	ette kaulailleet	2nd plur.	olitte kaulailleet	ette olleet kaulailleet
3rd plur.		kaulailivat	eivät kaulailleet	3rd plur.	olivat kaulailleet	eivät olleet kaulailleet
passive		kaulailtiin	ei kaulailtu	passive	oli kaulailtu	ei ollut kaulailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaulailisin	en kaulailisi	1st sing.	olisin kaulaillut	en olisi kaulaillut
2nd sing.		kaulailisit	et kaulailisi	2nd sing.	olisit kaulaillut	et olisi kaulaillut
3rd sing.		kaulailisi	ei kaulailisi	3rd sing.	olisi kaulaillut	ei olisi kaulaillut
1st plur.		kaulailisimme	emme kaulailisi	1st plur.	olisimme kaulailleet	emme olisi kaulailleet
2nd plur.		kaulailisitte	ette kaulailisi	2nd plur.	olisitte kaulailleet	ette olisi kaulailleet
3rd plur.		kaulailisivat	eivät kaulailisi	3rd plur.	olisivat kaulailleet	eivät olisi kaulailleet
passive		kaulailtaisiin	ei kaulailtaisi	passive	olisi kaulailtu	ei olisi kaulailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaulaile	älä kaulaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaulailkoon	älköön kaulailko	3rd sing.	olkoon kaulaillut	älköön olko kaulaillut
1st plur.		kaulailkaamme	älkäämme kaulailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaulailkaa	älkää kaulailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaulailkoot	älkööt kaulailko	3rd plur.	olkoot kaulailleet	älkööt olko kaulailleet
passive		kaulailtakoon	älköön kaulailtako	passive	olkoon kaulailtu	älköön olko kaulailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaulaillen	en kaulaille	1st sing.	lienen kaulaillut	en liene kaulaillut
2nd sing.		kaulaillet	et kaulaille	2nd sing.	lienet kaulaillut	et liene kaulaillut
3rd sing.		kaulaillee	ei kaulaille	3rd sing.	lienee kaulaillut	ei liene kaulaillut
1st plur.		kaulaillemme	emme kaulaille	1st plur.	lienemme kaulailleet	emme liene kaulailleet
2nd plur.		kaulaillette	ette kaulaille	2nd plur.	lienette kaulailleet	ette liene kaulailleet
3rd plur.		kaulaillevat	eivät kaulaille	3rd plur.	lienevät kaulailleet	eivät liene kaulailleet
passive		kaulailtaneen	ei kaulailtane	passive	lienee kaulailtu	ei liene kaulailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaulailla		present	kaulaileva	kaulailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaulaillakseni kaulaillaksemme 2nd kaulaillaksesi kaulaillaksenne 3rd kaulaillakseen kaulaillaksensa		past	kaulaillut	kaulailtu
2nd	inessive2	kaulaillessa	kaulailtaessa	agent4	kaulailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaulaillessani kaulaillessamme 2nd kaulaillessasi kaulaillessanne 3rd kaulaillessaan kaulaillessansa		negative	kaulailematon
	instructive	kaulaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kaulailemassa	—
	elative	kaulailemasta	—
	illative	kaulailemaan	—
	adessive	kaulailemalla	—
	abessive	kaulailematta	—
	instructive	kaulaileman	kaulailtaman
4th3	verbal noun	kaulaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaulailemaisillani kaulailemaisillamme 2nd kaulailemaisillasi kaulailemaisillanne 3rd kaulailemaisillaan kaulailemaisillansa

Derived terms

• kaulaileminen
• kaulailu

 

Further reading

• “kaulailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02